|
|
|
|
|
|||||||||||||||||
![]() AMARN WOONG WOONG (KRJ-I, YLA2)
» Luonnekuvaus En luonnehtisi Vonksua ilkeäksi, se nyt sattuu vain omaamaan vähän enemmän tavaraa jalkovälissään ja on senmukainen. Aina, varsinkaan tutun seurassa, ei herran orimaisuus pilkahda sen suuremmin esiin, mutta heti ku kertyy vähänkin väkijoukkoa, löytyy Vonksusta täydellinen kääntöpuoli. Ystävällisestä ja kivahkosta tapauksesta kuoriutuu narun päässä steppaava, kimakasti hirnuva ja lihaksiaan pullisteleva pojankoltiainen, joka koettelee rajojaan. Tämän vuoksi Vonksun lähettyville ei päästetä aloittelijoita, sillä kuin sormia napsauttamalla orin persoona voi muuttua täysin. Se vaatiikin selkeän johtajan, joka sanoo heti stopit mahdollisesti vilkkuville hampaille ja kiukusta viuhtovalle hännälle - turha Vonksun kiukuttelua on sen erityisemmin pelätä, mutta saahan sitä varuillaan olla - varmaksi ei tiedä, ovatko ne hampaat kyljessä. Taluttaessa orilla käytetään aina suitsia, sillä muiden hevosten lähettyvillä show on varma. Narun päässä pienikokoisen aloittelijan, jota kohtaan Vonksulla ei ole mitään kunnioitusta, on aivan turha roikkua, vaan orin kanssa saa olla tosissaan tarkkana. Hoidettaessa se sidotaan muiden tallin miespuolisten tapaan käytävälle, sillä karsinassa ori on toisinaan mahdoton: tuttunsa kanssa se kyllä osaa käyttäytyä, mutta jälleen never know, toisinaan sitten hypitään varpaille ja seinille sekä kattoonkin .. Itse harjaus tuntuu olevan orin makuun ihan kivaa puuhaa, mutta mahanalusta kannattaa varoa - siitä Vonksu ei tykkää sitten yhtään! Rentoutuessaan jopa pään harjauskin onnistuu. ;) Varustaminen on asia muiden joukossa: satulavyön kanssa pullistellaan vähän ja ehkä pääkin nousee, mutta siinä se - kyllä ne kamat orin ylle saa. Pesutilanteessa Vonksu käyttäytyy vähintäänkin epämääräisesti - se rakastaa leikkiä letkun kanssa, ja harvemmin hoitaja kuivana säilyy - tässä on tallin oma vesipeto! Ratsuna ori on vähän vaihteleva, mikä varmastikin on suuri yllätys aiempaa miettien ... Se on kyllä päivästä toiseen reipas ja pirteä otus, mutta toisinaan hommat sujuvat helpommin, joskus sitten vaaditaan vähän enemmän työtä. Mukiinmenevät askeleet omaavat Vonksu tuppaa herkästi keksimään kaikkea omaa, mikäli ratsastaja ei järjestä sille tekemistä. Ori odottaakin komentosillalta aktiivista työskentelyä ja ohjeita - ilman niitä tämä ori ei sitten tee mitään. Varsinkin alkutunnista Vonksu saattaa tuntua lähinnä pikajunan ja rautakangen risteytykseltä sen kaahottaessa menemään suorana kuin nakki, mutta kun kuski ottaa orin hallintaansa ja vaatii siltä parempaa työskentelyä, niin johan alkaa sujua! Ori on suhteellisen herkkä ja kierroksetkin nousevat, kun treenit etenevät: Vonksua on hyvä hallita istunnalla. Vonksu on kyllä osaava kouluratsu, mutta kuten sanottua, ei se tee mitään itsekseen, kuten joku voisi kuvitella. Kovalla työllä Vonksun saa rentoutumisen kautta hakeutumaan parempaan työskentelyasentoon, josta on vähän helpompi lähteä työstämään perusjuttujakin: mikäli ori kaahottaa pitkin kenttää yhtä pitkänä kuin Brasilian käärmeet aamuvenyttelujumpassaan, voi myöskin kuskin takapuoli kärsiä - askeleet ehkä, öhöm, pomputtavat. Kulkiessaan kouluratsun lailla, on Vonksulta kuitenkin helppo vaatia mitä vain, kunhan on itse tarkkana apujensa kanssa. Laukkatyöskentely on sen vahvuus! Esteetkään eivät suju kovin huonosti; tosin eivät hyvinkään. Ori hyppää keskitasoisesti, vähän liian lyhyillä hypyillä, mutta tekee ainakin parhaansa ja kierrokset nousevat jälleen kuin Ferrarin moottorissa. Vauhtia ja mikseipäs myöskään vaarallisia tilanteita ei orin suorittamilta radoilta ainakaan puutu! Maastoillessa se on aika pirteä ja mukava kaveri, eikä juurikaan säiky: mitä nyt vähän tuijottaa hirmuisia silmälasikäärmeitä, jotka jälleen aamujumppailevat - kaikenkaikkiaan varmajalkainen, herkkä ja mukava maastokaveri. Irtohypytys = katastrofi. Yhtälöitä vihaavana en voi kuitenkaan jättää edellistä pois - se kun kuvaa niin hyvin meidän Vonksua irtohypytys-tilanteissa. Ori leikkii jälleen formulakuskia, jättää hyppäämisen vähemmälle ja kun väsyy, kurkottelee mahdollisesti kentän aidan alta ruohoa suuhunsa - ja matka jatkuu. Juoksuttaessa linja on vähän sama, tosin sillä erotuksella, että eihän ole tarkoituskaan hypätä - Vonksu vain päättää näkevänsä vihreän ukkelin siinä liinassa ja bojoing, sitten mentiin. Hypäten asiasta kukkaruukkuun, kuljetus ei ole kovinkaan suuri ongelma seuralliselle orille - se vain tahtoo itselleen seuraa, matkaseuran nauttivuudesta ei puhuta. Uusissa paikoissa, esimerkkinä kliseiset kipailut, orilla on paljon nähtävää, ja hoitajakin saa huomata tämän. Vonksu tuntuu rakastavan saamaansa huomiota, mutta valitettavasti se työskentelykin unohtuu siinä samalla. Saa tehdäkin paljon töitä, ennen kuin Vonksu on kuulolla, mutta kärsivällisyys palkitaan - radalla ori on hyvä, mikäli lämmittelykin on sujunut ja kuka tahansa huomaa, kuinka se nauttii pikkutyttöjen järkkäreiden salamavaloista. » Kilpailut » Jälkeläiset Amarn Woong Woong on virtuaalihevonen! |
||||||||||||||||||||
| | ||||||||||||||||||||