Eri-ikäisten hevostemme viikko-ohjelma täyttyy niin aktiivisesta treenistä, koulutuksesta kuin hauskanpidostakin asiantuntioiden ohjaamina, mutta hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen on tietenkin etusijalla. Oikeanlainen ruokinta, liikutus ja eri hevosalojen ammattilaisten käsittelyt auttavat meitä löytämään hevosten elämään tasapainon, jota kautta niiden kanssa pystyy jatkuvasti menestymään KRJ:n alaisissa kilpailuissa. Tropican talliväkeen kuuluu seitsemän tallipoikaa, jotka ovat tietenkin äärimmäisen taitavia ratsastajia toimien samalla ratsuttajina, eikä sovi unohtaa tallilla aktiivisesti vierailevia eläinlääkäreitä, kengittäjiä, hevoshierojia, valmentajia yms.

Nuorten hevosten elämä koostuu koulutuksen, kasvamisen ja rentoutumisen välisestä balanssista - jokaisella nuorellamme on pari omaa hoitajaa, jotka vastaavat pääasiassa niin koulutuksesta kuin hoidostakin. Nuorukaisten pitää kuitenkin oppia tulemaan toimeen myös muiden ihmisten kanssa, joten koko talliväki käsittelee jokaista hevosta, tosin pienemmässä mittakaavassa kuin edellä mainitut "omat" henkilöt.
Käsittelyyn opettamisen lisäksi nuoria liikutetaan maasta käsin: talutellaan, (irto)juoksutetaan, irtohypytetään jne. Mahdolliset pelottavat asiat pyritään tekemään pelottomaksi ja ylipäätänsä rakennetaan hevosen ja ihmisen välistä suhdetta, jota useimmiten koetellaan voimakkaastikin "teini-iässä"... Liikutuksen ja käsittelyn määrä vaihtelee hevoskohtaisesti, sillä osan kanssa kaikki tuntuu olevan alusta asti joko vaikeampaa tai helpompaa. Tropicassa pyritään kuuntelemaan hevosta ja toiminta määräytyneekin niieden ehdoilla.
Tavoitteena on rakentaa varsoille ehjä nuoruus, joka toimii pohjana kouluratsun uralle.

Kilpakäytössä olevia hevosia liikutetaan ratsain tunnista kahteen per päivä ja lisäksi useina päivinä ohjelmaan sisältyy maasta käsin - käsittelyä. Varsinaisia vapaapäiviä hevosillamme ei ole kuin kisataukojen aikana, joita on mahdollisesti muutama vuodessa - otuksemme ovat kuitenkin jalostettu kilpahevosiksi, niille on rakennettu hyvä peruskunto ja myöskn pääkopan tilaa tarkkaillaan aktiivisesti - mikäli ongelmia ilmenee, ne pyritään tietenkin ratkaisemaan hevosen ehdoin, eli täysin elämäänsä kyllästynyttä hevosta ei hoideta samalla tavalla kuin ennen, josta "tila" on mahdollisesti johtunut.
Hevosten liikutuksesta vastaa pääasiassa omistaja tallipoikaratsuttajalaumaneen, mutta toisinaan ulkopuoliset valmentajat käyvät tilalla joko valmennustehtävissä ratsukon kanssa, tai kokeilemassa jotain hevosta. Omistaja kisaa ratsunsa itse, joten ennen kilpailuita vastuu liikutuksesta siirtyy allekirjoittaneelle, jotta löydämme ko. hevosen kanssa sillä hetkellä oikean sävelen voittokulkua varten! ;)
Useimmilla asukkailla on viikko-ohjelmassaan neljä-viisi kertaa kouluratsastusta, kerta-pari maastoilua ja ehkä jopa pieniä esteitä mielenvirkistykseksi sekä jo mainittua masta käsin - työskentelyä, mutta kilpailut sotkevat automaattisesti suunnitelmia. Maasta käsin - termi pitää sisällään niin kävelykoneen tuomaa treeniä, taluttelua, juoksutusta, irtohypytystä yms.
Kilpahevoset vierailevat säännöllisesti hierojalla, ja hyvinvointia valvotaan eläinlääkärin sekä kengittäjän avulla. Niinpä hevosalan ammattilaisten suunnittelema ruokinta, valmennus ja hoito tekevät hevosistamme menestyjiä.

Siitoskäyttöön jääneillä arki on kevyempää, mutta hoito pysyy edelleen tarkkana ja huolehtivana. Keskimääräisesti siitoshevosia liikutetaan tunti-puolitoista päivässä, vapaapäiviä on silloin tällöin ja yleisestikin ottaen treenaus on kevyempää: käydään maastossa polskuttelemassa, välillä väännetään vähän koulua, sitten voidaan irtohypyttää jne. Tarkoituksena on pitää hevosten kunto hyvänä, jotta ne ovat valmiita myös tekemään tehtäviään jalostushevosina.
Mikäli siitoshevosella lähestyy laatuarvostelu, on treeni tiukempaa ja tavoitteena on saada hevonen huippukuntoon, jotta kotiin napataan mahdollisimman hyvä palkinto! Näyttelyitä kiertävät pidetään myöskin esittelykelpoisen näköisenä, mutta ne, jotka saavat olla vain kotona, saavat pidempää lomaa - kukin kuitenkin vuorollaan ja tasapuolisesti.
Siitoshevosten hoitajat vaihtelevat sen mukaan, miten itse kullakin on aikaa, mutta tätä ei tietenkään pidä tulkita minkäänmoisena väheksymisenä - myös näiden hevosten liikutuksesta huolehditaan samalla tasolla kuin muidenkin. Allekirjoittanut tietenkin varastaa lempiotuksensa itselleen ratsastettavaksi, mutta myös pojat saavat nauttia konkareiden tuomasta vakaasta kyydistä.