» holst-t. Stardust "Tara" (VH-00000) » m, 166 cm, s. 29.07.2007 » ikääntyminen VHKR (4v. 29.11.07, 29.12.08 15v.) » ko Int II, re 100 cm - koulup. » jalostuskäytössä (56 KRJ-sij.) » om. hejdi, Tropica » kasv. Michael Eddins EVM » maahantuonut cirith, Ciar Dressage

© Trakehner Gestüt Hämelschenburg, kiitokset kuvista! Klikkaa kuvat suurikokoisemmiksi.

Sixth Planet on sukupuoleensa suhteutettuna äärimmäisen hyvätapainen gentleman, joka on hämmästyttänyt holsteinpiirejä Saksassa upealla periyttämiskyvyllään. 15-vuotiaaksi kääntyneellä orilla ovat vielä parhaimmat siitosorin päivät edessä päin, sillä ohjelmassa on vielä koulukenttien kiertämistä - eikä menestystä voi sanoa millään saralla huonoksi. Pitkäaikaisen ratsastajansa Isa Adamsin mukaan Sixth Planet on se hevonen, jonka tapaa kerran elämänsä aikana: herkkä, nöyrä, miellyttämisenhaluinen, osaava, rakastettava hanipupu. GP-luokatkin valloittanut Sixth Planet on rakenteeltansa korrekti, massava muttei lainkaan köntys tai norsua muistuttava, vaan se hallitsee kroppansa hyvin, eiväthän muuten ne vaativat koulukiemurat onnistuisi...

Sixth Planetin isä, Revolution ei ehkä ole antanut jälkeläisilleen kaikista parhaimpia mahdollisuuksia koulukentille, sillä tulinen luonne häiritsee herkästi harmonista suoritusta eikä luo kovin yhteisymmärryksellistä vaikutelmaa.. Silloin kun Revolution keskittyi asiaan ja ratsastaja hallitsi sitä juuri sopivalla tavalla, niin suoritukset olivat paremman kuin loistavan tasolla, mutta epätasainen menestyskäyrä vaikutti siihen, ettei Revolutionista tullut kovin suosittua jalostusoria. Mustassa orissa kokoa riitti peräti 177 senttimetriin, muutama koulupiireissä reippaastikin vaikuttanut henkilö luonnehti sitä jo liian isoksi ja raskaaksi, mutta toisaalta Revolution sai hyviä tuloksia aina Int - luokista, jolloin taidot peittosivat yliominaisuuden?

Shot eli jo kaudella keppi ja kivi, mutta useat dokumentit elättävät sen muistoa. Kimo, hieman ehkä rauhattomamman luontoinen tapaus poikkesi tunnetuimmasta pojastansa, Revolutionista, yön suhteen kuin yö ja päivä. Shotia ystävällisempää oria saanee etsiä pitkään, sillä tämä herra teki kaiken minkä vain pystyi ratsastajansa eteen ja vähän enemmänkin... Valitettavasti sen liikkeet eivät riittäneet kuin juuri ja juuri Vaativa B - tasolle, eikä rakennekaan ketään hurmannut. Kuin kirveestä veistetty Shot viettikin eläkepäivänsä yksityisenä harrasteratsuna, jossa sen vahvuudet pääsivät loistavalla tavalla esille.

Tammathan tunnetusti vaikuttavat paljonkin varsaan, liekö siinä syy miksi Revolution saavutti menestystään "heikommasta" isästänsä huolimatta... Tara oli elinaikanansa näyttelykehissä loistanut tamma, jonka koulutaidoissakaan ei varmasti olisi ollut valittamassa, jos kouluttajaksi oltaisiin saatu joku osaava henkilö. Omistaja tahtoi kuitenkin pitää Taran vain siitostammana näyttelyuran lisäksi, joten se ehti elinaikanansa varsoa yhdeksän tervettä, taitavaa ja suuremmaksi osaksi selväpäistä jälkeläistä, joiden kuuluisuutta ei ole helppo rahassa mitata. Aiemmin mainittu Revolution vain näihin muihin varsoihin verrattuna keskikastia, esimerkiksi sen puolisisar Celiné Q on niittänyt GP-luokkien lisäksi näyttelymenestystä sekä jättänyt "viattomia" jälkeläisiä.

St. Helena on nykypäivän kouluhevosen ihanteeseen nähden hieman liian kevyt, täysiverityyppisempi tamma, mutta kenttäradoille se on sopinut loistavasti. Kouluosuuksilla kuumahkon luonteen tuomat tempaukset eivät ole liiemmin miellyttäneet tuomareita, mutta tamma hyppää edelleenkin kissamaisen ketterällä tekniikalla eikä sen kestävyydellä ole rajaa maastoradoilla. Omistajansa mukaan nykyään täysipäiväistä eläkettä viettävä "Helen" ei ole varsonut yhtään kopiota itsestänsä, sillä useimmat jälkeläisistä on teetetty massavilla kouluoreilla, jotka ovat tuoneet varsoihin sen verran raskautta, etteivät kenttäradat ole olleet niitä varten. Koulupiireilijät lienevät kuitenkin mieluissaan, St. Helenan jälkeläiset ovat osoittaneet erityisen kivoja liikkeitä.

Kirjaimellisesti kilparatoja valloittanut liitokavio Mr. Captain on sellainen tapaus, että itse en ole ainakaan nähnyt aiemmin sitä upeammin liikkuvaa otusta. Rakenteeltaan lähinnä virheetön, tiivis, sopusuhtainen ori hyppäsi esteiden yli kuin heliumpallo, sen ei nähnyt koskettavan maanpintaa sitten ollenkaan, tyyli oli säästäväinen, mutta toimiva - täydellinen estepuolen ori? Mr. Captainia käytettiin täten myös mielellään kouluhevosten jalostamiseen, sillä se toi uutta verta nimellänsä sekä piristi tankkimassakasoja. Orille myönnettiin myös KTK-II - palkinto, joka kummastutti useampaakin heppatätiä, Captain kun näytti niin komealta ja ykkösen arvoiselta...

Hot Sugarin kerrotaan olleen ainakin luonteeltansa todellinen sokeripala, suloisen syötävän ihana, mutta sisälsi omat vaaransa. Tamman temperamentikkuus ei kuitenkaan paistanut läpi sen kilpasuorituksista, vaan GP - koulu taittui sukkelasti aina kun tammamaiset päivät eivät olleet päällä tumman pilvensä kanssa. Omaperäisen neitokaisen kanssa piti mennä sen ehdoilla, mutta sehän toimi, sillä näin suomalaisittain Hottikseksi kutsumanimeltänsä taipuva tamma nähtiin monissa arvokilpailuissa, joissa se loisti kaikkine hyvine ominaisuuksinensa. Jälkeläiset kuitenkaan harvemmin menestyivät yhtä hyvin, emänäkin Hot Sugar oli aika julma, kuulemma kuritti lapsukaisia tiukasti. :D

Emä Coup d'Etat, "Coupie" on Saksassa asuva siitostamma, joka on nuoruusvuosinansa valloittanut aina Va A - tasolle asti koulukenttiä, mutta sitä korkeammalle eivät rahkeet tai aika riittäneet. Liki kaksikymppistä muoria oli omistajan mielestä enää turha kiusata kilpailuiden stressillä ja tiukalla treenauksella, joten se onkin saanut hyvästä kunnostansa huolimatta viettää vimeisimmät vuodet varsoja pyöräytellen muiden pallomaisten tammojen kanssa laitumella nautiskellen. Ruunikon luonne ei ole lainkaan pahimmasta päästä, mitä nyt neidistä löytyy vielä vanhuksenakin asiaankuuluvaa kipakkuutta, jota pystyy kuitenkin hallitsemaan asianmukaisella käsittelyllä.

Ei. Delambre ei ole täydellisin valinta isäoriksi, mutta siinä on monta hyvää puolta kammottavan luonteen alla - hyvä rakenne, kapasiteetti koulukentillä, liikkeet, aiemmat kivat jälkeläiset. Tämän herran kanssa oli vain katsottava hyvin tarkkaan, että millaisen tamman toi paritettavaksi, sillä yhtä kipakkaluonteisen kanssa yhdistettynä Delambren varsat olisivat varmasti olleet katastrofeja, mikäli yhtään isäänsä tulleita... Luonne vaikuttikin merkittävästi Delambren menestykseen koulukentillä ja sai muutaman tunnetun kasvattajan kiertämään tämän herran kaukaa, toisaalta kuitenkin suosijoitakin löytyi - kultainen keskitie?

Ihmettelen hieman Delambren vaikeahkoa luonnetta, sillä sen isä, Death II ei aiheuttanut nimensä mukaista kohtaloa kellekään, vaan oli omistajansa mukaan oikein mukava oriherra, joka kuitenkin lähti liian aikaisin onnettomuuden seurauksena. Kouluradoilla muutamaan kertaan startannut Death II ehti astua vain ensimmäisen kautensa tammoja, mutta nämä jälkeläiset ovat niittäneet osakseen paljon mainetta ja kunniaa, joten aikainen kuolema ei välttämättä tarkoita kohtalokasta loppua kyseisen hevosen nimelle. Rakenteeltaan Death II oli sopusuhtainen, askellajeissa kuitenkin riitti hiomista. Astumisluvan se sai juuri ja juuri huonohkojen jalka-asentojen vuoksi.

Mitäänsanomattomuuden huippu muille, mutta omistajallensa luonnollisesti tärkeäksi hevoseksi muodostunut Spidera ei missään tapauksessa ole ideaalisin vaihtoehto GP-kaakin emäksi, mutta kuin kappas kepposta, leppoisan harrasteratsun urasta huolimatta Spidera varsoi kaksi kertaa, toinen muksuista näytti sitten huikeaa kapasiteettia, toinen vähän vaikeampaa luonnetta... Spidera itse oli rauhallinen raudikko, jonka kanssa sai kuulemma puuhailla mitä vain, tamma oli haka hiihtoratsastuksessa. :D (Tuli vain jossain vaiheessa mieleen, että miten sitä jollain Saksanmaalla harrastettiin, mutta ehkä olen syntynyt liian myöhään, eikä ilmastonmuutos vuonna nakkimakkara vielä vaikuttanut.)

Rauhalliset hevoset ovat aina kivoja - Warsaw oli juuri tällainen, menestynyt mukava tammamamma joka varsoi kivoja muksuja ja eli onnellisen, pitkän elämän - kaikki on ihanan täydellistä. Valitettavasti terveys oli Warsawin suurin murhe matkalla menestyjäksi, sen jaloissa tuntui olevan aina hirmuisesti häikkää ja omistaja kuvasikin taipaletta tamman kanssa todella rankaksi, vaikka se aina jaksoi piristää mukavalla fiiliksellänsä surullista matkamiestä. Kilpailutuloksia Warsawilta ei löydykään kovin paljoa, varsojakin kolmisen kappaletta, mutta eihän kaikkea arvoa voi mitata "materiaalina"?

Watchok reippaili nuorena poikana kilparadoilla, mutta suurin vaikutus sillä oli ehdottomasti jalostuspuolella. Kerrassaan legendaarisista juurista polveutuva Watchok tahdottiin ehdottomasti juuri sen oman mussukan sukuihin, tammanomistajat eivät edes liiemmin kisatuloksia katselleet, kun rakenne kelpasi mainiosti. Luonteeltaankaan tämä ori ei ollut lainkaan paha, sen on kerrottu olleen erityisen kiva ratsastaa - omalla tavallaan sähäkkä, mutta osaavuudessaan loistava, miellyttämishalultansakin korkea aina kun keskittyminen nousi tarpeeksi korkealle mittaripylväissä, toimi kenen kanssa tahansa. Ori kuoli vasta 30-vuotiaana kotilaitumellansa viimeisen omistajansa luona kavereiden ympäröimänä.

Marilyn on tämän suvun musta lammas, siitä sai kaiveilla tietoja vaikka kuinka kauan ja mitä ihmeellisemmistä paikoista. Onneksi rakas hakukone on hyvä ystäväni, jolloin löytyi jotain tamman rekisteritietoja - Ann-Marie Weischin luona syntynyt holsteintamma, muutama kiva jälkeläinen ja siinä se. Kilpatuloksia ei kovasta yrityksestä huolimatta löytynyt, saati valokuviakaan, joten Marilynin elämä jäänee arvailuiden varaan. Ehkä tamma kilpaili pienissä luokissa tai vietti tuntipullaratsun elämää, oli vanhan tädin harrasteratsu tai koko perheen suloinen polle? :D

» Luonnekuvaus
Oma hevoslaumani oli kesäkuun 2008 aikaan jo kovin suuren oloinen, mutta sitten tein sen taas. Tai pikemminkin Ciarin Cirith teki sen. Hän haki tuonteja Saksasta, tietenkin liian monta ("Hei moikka! Soitan täältä Saksasta, arvaa miten ihana toi Nakki on <3___<3 ja kans toi toine ja sitte noi kaheksan tammaa ja hei tykkään myös tost yhestä ruunasta mut en tiiä ostaaks kukaa sitä ku sillei oo siis vehkeit ja ah nää orit! Awww hihi meen shoppaa moi!" Jaa-a). Menin tietysti auttamaan ystävää hädässä ja pelastin osan kopuista itselleni. Tarkemmin sanottuna neljä erisukuista, koulupainotteista ja tietenkin äärimmäisen lahjakasta holsteinia, jotka kaikki vieläpä sattuvat omaamaan ihan kivan luonteen - Taraa voisi sanoa ehkä kilteimmäksi, sillä tämä tamma ei tee pahaa kärpäsellekään, saati hoitajilleen tai muille heppakavereille ainakaan hyvinä päivinä. Mutta tammat ovat tammoja, Tara on tamma ja toisinaan, neiti-päivinä vähän happaman näköinen, eikä silloin piristä kenenkään päivää.

Taralla on onneksi vain harvoin pahoja päiviä, sillä useimmiten tamma on kaiken rauhallisuuden ja tyyneyden perikuva. Se on jopa liian leppoisa, sillä missään tilanteessa ei ole kiire mihinkään - vaikka selässä uhkaisi kiukkuinen lihimus syöjimys, tai vastaan kävelisi hirmuinen jaguaari. Tara viettää päivänsä treenin ohessa vain ollen ja syöden, taitaahan tämä tamma myös rentoutumisen taidon. Ei ole lainkaan harvinaista, että tarhasta tavataan ruunikon sijaan pikimusta kaakki (meidän mutamme on mustaa), joka on mahdollista vasta luonteen perusteella tunnistaa Taraksi!
Neiti ei sano uudellekaan käsittelijälle mitään erikoista, vaan on yhtä kiltti ja mukava, mitä sitten ikinä tehdäänkään. Se tulee toimeen myös muiden hevosten kanssa, vaikka jääkin aika herkästi alakynteen - Taraa onkin aina välillä tarkkailtava, että sekin saa kylliksi ruokaa - pitäähän tamman pysyä huippukunnossa ja -vireessä, jotta saamme menestystä kilpailuista. ;)
Eläinlääkäristäkään Tara ei sano mitään sen erikoisempaa, vaan pikemminkin vain torkkuu koko käsittelyn ajan. Sitä saa tutkia ihan vapaasti, piikit eivät pelota - mutta onhan se kivaa, mikäli saa palkkioksi vaikkapa omenan, sillä herkkusuullamme on pohjaton maha! Se ei kuitenkaan himoitse ruokaa sen suuremmin esim. taluttaessa, vaan kulkee ihan kiltisti narun päässä. Kengittäjänkään kanssa ei ole ongelmia, mutta madotuksesta Tara ei tykkää.

Harjaus ei ole lainkaan paha juttu - Tara tykkää siitä ja rentoutuu nopeasti, vain muutaman harjanvedon jälkeen. Silloin tällöin tamma ei suostuisi ollenkaan puuhan lopettamiseen, mutta sen suurempaa mököttämistä on turha odottaa. Myöhemmin vain uudelleen. ;) Jalkansa Tara nostaa jatkuvasti hyvin, mutta kaviota puhdistaessa hoitaja saa ihan oikeasti kannatella sitä painoa, sillä Tara ottaa aika rennosti... Mikäli tamma nojailee hoitajaan päin, kevyt tuuppaus saa sen jälleen omille jaloillensa.
Satuloiminen ei ole juttu eikä mikään, sillä Tara on joko ihan rauhassa paikoillaan, tai katselee toisella silmällä ympäristön tapahtumia. Suitsetkin se ottaa nätisti, eivätkä harvemmin käytetyt suojatkaan tuota ongelmia.
Pesukarsinassa tamma on rauhallinen, mutta ei innostu vedestä sen suuremmin. Se saattaa alkuun olla hieman epäileväisen oloinen, mutta hoitajan oma varmuus tarttuu Taraankin ja pian se jo vetää sikeitä kesken jalkojen viilennyksen. :D

Tara ei muuksi muutu ratsastaessakaan, se on edelleen rento ja rauhallinen, eikä varmasti tekisi mitään pomminkaan räjähtäessä. Toisinaan tammaa saa patistella liikkumaan tuon tuostakin, eikä se voi ymmärtää tätä, sillä mikäs olisi sen kivempaa kuin rento tallustelu ja maisemien ihailu? Aktiivinen, mutta toisaalta hellä ratsastaja on Taralle kaikkein sopivin, sillä kyllä tamma yrittää aina parhaansa ja tahtoo miellyttää komentosiltaa, joten mieletön hakkaaminen ei varmastikaan tee sille hyvää millään muotoa.
Tamma on luonnostaan aika sinisilmäinen ja luottaa jokaiseen ratsastajaansa, tai sitten vain itseensä - se uskoo ja tietää, ettei maneesissa ole mörköjä, eikä tee tyhmiä tempauksia kellään. Varsinaista rentoutumista, itsensä aktiivista käyttöä ja kuolaimeen tukeutumista tammalta nähdään kuitenkin vain osaavissa käsissä, sillä kaikki on pyydettävä siltä - on turha odottaa, että Tara itsestään esittää hienoja laukkapiruetteja tuosta vain, koska se olisi varmasti kivaa ratsastajasta.
Kouluratsuksi neiti omaa sirot ja nätit liikkeet, mutta erityistä näyttävyyttä niissä ei luonnostaan ole. Tara suorittaa ratsastajan vaatimat liikkeet tottakai kiltisti, mutta mikäli se ei liiku eteen, voi herkästi huomata, kuinka takapää laahaa jossain kaukana ja kulmissa pusketaan sisäpohjetta vasten niin, että se melkein katkeaa. Taraa kannattaakin ratsastaa alkulämmittelyssä reippaasti eteen, käydä läpi avut ja tämän jälkeen aloittaa vasta itse työskentely. Kun näin on tehty, melkeinpä jokaista liikettä voi kutsua Taran bravuuriksi. ;)
Tara hyppää varsin nätisti, vaikkei sitä ratahirmuksi voikaan sanoa: metri menee kuitenkin kevyesti hyvällä ja ratsastajallekin mieluisalla tekniikalla, eikä vauhtikaan kiihdy ainakaan liian kovaksi. Syy, miksei Tarasta tullut kouluratsua, on varsin yksinkertainen - kapasiteettia kun ei ole vain riittävästi. Ja lisäksi tykkään paljon enemmän kouluratsuista.
Maastoillessa Tara on vähän reippaampi kuin kentällä, mutta ei se siltikään käsistä lähde, vaan kuuntelee ratsastajaa hyvin. Tamma ei lähde mukaan nuorempien rientoihin, vaan tekee jälleen kaikkensa, jotta ratsastaja on tyytyväinen. Tässä onkin oiva hevonen siihen maisemienihailuun... Valitettavasti tammalla ei ole minkäänlaisia luonnollisia pelkoja, sillä jos esim. krokotiili tulee vastaan, niin muut hevoset pinkovat jo kovaa vauhtia kauemmaksi - Tara jatkaa eteenpäin, koska ratsastaja on niin kotipihasta lähdettäessä pyytänyt. Se on varmajalkainen tapaus ja hyppää maastoesteitäkin hyvin.

Juoksutuksen ihmeellisiä saloja Tara ei ole koskaan ymmärtänyt: vaikka se yrittääkin miellyttää, niin meno on lähinnä kaaottista, kun tamma juoksee ihmeellistä kuviota niin kovaa kuin kintuista pääsee, vaikka tarkoituksena on vain pienellä maiskutuksella saada se kävelemään. Se ei tunnu nauttivan koko puuhasta yhtään, ja niinpä se on jätetty vähemmälle.
Mitä irtohypytykseen tulee, niin Tara innostuu! Se vapautuu kiltin hevosen roolista, kun selässä ei ole ketään ja vetää semmoista pukkilaukkaa ympäri kenttää, että heikompaa hirvittää. Esteet ylittyvät kovaa ja korkealta ja tamma nauttii silminnähden ihan hirmuisesti! Kun kapasiteetti tulee korkeuden saralla vastaan, voi tammalle tehdä teknisesti yhä vaikeampia sarjoja, jotka se selvittää varmasti.
Kävelytyskone kuin uittokin ovat Taralle ihan mieluisia liikutusmuotoja, vaikka se taitaa toimia mielummin ratsuna... Uitettaessa saa olla tarkkana, että pysyy tamman selässä, sillä toisinaan sen liikkeet vedessä ovat vähän arvaamattomia, mutta mitäs pienistä, Brasiliassa on lämmintä vettä jonne on hyvä pudota!

Tamma on helppo kuljetettava, sillä sille kuljetuskoppi ei tuota minkäänlaisia ongelmia. Se kävelee sisään moitteetta, matkustaa rauhassa ja on perillä oma itsensä. Kaveri on Taralle ihan kiva juttu, mutta ei se yksinkään ole mitenkään pelokas tai huomionhaluinen.
Kilpailuissa Taraa saattaa jopa vähän jännittää, joten samanmoinen ratsastaja ei ole mitenkään hyvä juttu. Tammaa on verryteltävä huolella, sille on tehtävä selväksi, että uudessakin paikassa työskennellään kuin kotona, eikä toki saa unohtaa niitä ristittyjä käsiä - parhaan toivominen on ihan hyvä juttu, sillä radalla tamma aristuu entisestään ja siitä tulee sipsuttava ompelukone, ellei ratsastaja pysty puuttumaan tähän. Mikäli kaikki kuitenkin menee nappiin, ei Tarassa ole valittamista kuin korkeintaan kunniakierroksen hitaan tapaisessa vauhdissa. ;)

» Kilpailut
Sijoitukset KRJ:n alaisista kilpailuista (56 kpl) ::
23.07.2008, Jerry, Helppo B, 1/49
26.07.2008, Elgwir Arabians, Intermediate I, 3/48
30.07.2008, Fiktio, Intermediate II, 10/158
31.07.2008, Marceille, KN Special, 4/45
01.08.2008, Dei, Helppo B, 3/50
01.08.2008, Evergrey, Helppo C:2, 2/50
03.08.2008, Newton, Vaativa B, 5/33
04.08.2008, Kincaid Farm, Helppo C, 9/104
04.08.2008, Arwyn, Helppo A, 1/52
07.08.2008, Mörkövaara, Vaativa B, 3/50
07.08.2008, Mörkövaara, Vaativa B, 1/50
08.08.2008, Mörkövaara, Vaativa A, 1/47
08.08.2008, Mörkövaara, Vaativa A, 1/47
09.08.2008, Sivils, Vaativa A, 5/50
09.08.2008, MC-Suomenhevoset, Vaativa B, 4/40
10.08.2008, Yatmor, Helppo A, 1/40
10.08.2008, Yatmor, Vaativa B, 4/40
12.08.2008, Tropica, Vaativa B, 2/40
12.08.2008, Fawel, Intermediate I, 6/63
12.08.2008, Zurück, Intermediate II, 5/42
12.08.2008, YEW, Vaativa B, 1/12
12.08.2008, KaRa, Prix St. Georges, 3/33
12.08.2008, Skurvash, Intermediate I, 3/28
12.08.2008, Skurvash, Intermediate I, 2/28
12.08.2008, Skurvash, Intermediate II, 1/29
12.08.2008, Skurvash, Intermediate I, 5/28
14.08.2008, NAS, Helppo A, 1/30
14.08.2008, Klown Estate, Intermediate II, 1/30
15.08.2008, Silhuet, Intermediate I, 2/12
16.08.2008, Royalty, Vaativa A, 2/29
17.08.2008, Satulinna, Intermediaire II, 6/105
18.08.2008, KaRa, Vaativa A, 3/94
21.08.2008, KaRa, Vaativa A, 4/100
21.08.2008, KaRa, Prix St. Georges, 8/66
24.08.2008, CeRi, Vaativa A, 2/30
24.08.2008, Magnifique Arabians, Vaativa B, 5/229
30.08.2008, Golden Rose, Prix St. Georges, 3/30
31.08.2008, Fiktio, Vaativa A, 6/40
01.09.2008, Uniruutu, Intermediate II, 2/25
03.09.2008, Tropica, Vaativa A, 1/40
03.09.2008, Tropica, Vaativa A, 5/40
04.09.2008, Arwyn, Vaativa B, 3/52
05.09.2008, Haaparinne, Vaativa A, 6/39
10.09.2008, VVR, Intermediate I, 6/31
20.09.2008, Arwyn, Vaativa A, 3/52
21.09.2008, Arwyn, Vaativa A, 6/52
24.09.2008, Noppakuutio, Vaativa A, 3/40
26.09.2008, Noppakuutio, Vaativa A, 3/40
26.09.2008, Rightly WBs, Intermediate I, 1/50
27.09.2008, Vaapukka, Vaativa B, 10/100
27.09.2008, Aweia, Vaativa A:3 1989, 3/50
27.09.2008, Kumpuramäki, Vaativa A, 2/30
29.09.2008, Aweia, Vaativa B:6 1998, 7/50
29.09.2008, O' Polo WBs, Vaativa B, 2/40
01.10.2008, O' Polo WBs, Vaativa B, 2/40
01.10.2008, O' Polo WBs, Vaativa A, 2/40

» Jälkeläiset
01. Tropica Mohawk (i. Sparrowhawk)
02. Plane Crazy PIC (i. Robertho Donin)
03. Tropica Kenwood (i. Baltimore Zoo)
04. Tropica Chippewa (i. Arabian Caravan)
05. Tropica Desire (i. Sparrowhawk)
06. Tropica Lovedust (i. Redrum)
...

» Valmennukset
01.01.2009 Royalemente, valm. Werty
"Olit ehdottomasti kaatanut alkoholipitoisia juomia kurkkuusi oikein antaumuksella eilen. Kiltti heppasi onneksi kesti sinua vaikka olitkin tänään melko kakkainen. Ennen selkään nousua nimittäin kerroit että sinulla on kakkahätä ja että minun pitäisi vaihtaa vaipat. En oikein ymmärtänyt, mutta sinä vain hymyilit korvasta-korvaan hymyä ja kerroit että kyllä se kakka sieltä tulee. Onneksi kiltti Tarantella oli rauhallinen ja rento ja kulki kauniisti vaikka sekoilitkin minkä ehdit. Keskellä tuntia sanoit että sinun pitää mennä vessaan. Sitten palasit ilman housuja :o Onneksi huomasit sen itsekin ennen kuin menit takaisin selkään ja hait housut. Lopputunnista keskittymisesi herpaantui koko ajan ja kerroit minulle ahkerasti kuinka pusersit kakkaa siellä vessassa. "

23.01.2009 Kouluratsastajat, valm. Crystal
"Heidi ratsuineen oli mukana messissä kokoajan. Heidi kuunteli kiinnostuneena ohjeita ja antoi pohkeita Taralle, joka luimi ja liikkui juuri ja juuri metrin. Tallityttömme piti tuoda ratsukolle kouluraipan, niin johan alkoi lyyti kirjoittaa. Onneksi tämä on vasta valmennus. Heidi kuiskasikin Taran korvaan, että koulukisoissa jos se tekisi noin, se laitettaisiin heti seuraavaan kuormaan teurasautoon! Tämän jälkeen Tara ryhdistyi. Laukannosto oli tarmokas ja laukanvaihdot onnistuneet. Ravi ei ollut kovin irtonaista, mistä sakotin ja sitä kannattaakin treenata kotona. Taralle tuotti myös vaikeuksia erilaiset taivutukset ja käännökset. Niissä tamman jalat olivat mennä solmuun, puhumattakaan pohkeenväistöstä eri askellajeissa. Kotitreeniä lisää ja sitten takaisin. "

» Päiväkirja
15. kesäkuuta 2008
Tänään koitti se suuri päivä, jolloin pari viikkoa sitten varaamani Tara saapui Tropicaan. Monen mantereen yli lentänyt reipas tamma ei ollut moksiskaan astellessaan ensimmäistä kertaa Brasilian ilmastoon, vaan tutki innokkaasti jo tallipihaa vieden narun päässä roikkunutta tallipoikaa sinne minne ikinä halusikaan... Tamma hoidettiin reippaalla tahdilla karsinaansa, jossa sen eteen lykättiin myös vähän syömistä maistiaisiksi ennen muun heppalauman sisään tuomista ja ruokkimista muutaman tunnin päästä, sillä ihan vielä en uskaltanut laskea Taraa tarhailemaan. Ensivaikutelma Stardustista onkin mitä positiivisin, kerrankin on tullut ostettua selväpäinen otus talliin, jejeijj. Tulevaisuudessa tutustumisen jälkeen tarkoitus on lähteä valloittamaan kilpakenttiä toivottavasti menestyksekkäällä tahdilla, sillä uskon vahvasti, että tästä tammasta on voittajaksi! Eikä sen hinta annakaan mahdollisuuksia mihinkään muuhun, olemme eläneet melkein nälässä keräten samalla rahaa Taraan. :D Toisaalta, hinta on ymmärrettävä tällaisesta täydellisestä paketista.

27. kesäkuuta 2008
Kovin pitkää tutustumista Tara ei ole tarvinnutkaan, vaan arki on rullannut eteenpäin omalla painollansa mitä hienoimmalla tavalla. Muut hevoset ovat kylläkin rökittäneet hanipupua reippaalla tavalla, mutta kilttejäkin kavereita on löytynyt eikä näinollen omistajankaan tarvitse enää pelätä pullansa kuolemaa. Treenitkin ovat lähteneet sujumaan hienolla tavalla ja olen ilmoittanut meidät ensimmäisiin kilpailuihimme.

Tara pääsi treenaamaan tänään iltapäivällä auringonpaisteen helliessä Brasilian maita ja mantuja. Hakiessani sitä tarhasta, käytös oli tietenkin kilttiä, mutta osakseen tamma vaikutti hieman laiskalta, joten ilma on vaikuttanut varmasti siihenkin... Muutenhan enkeli ei tietenkään raivostuttaisi mamia eihän ehei. Hoitotoimenpiteiden aikana Tara rentoutui totaalisesti eikä puuhasta meinannut tulla loppua tamman tapojen mukaisesti, mutta jotenkin satula hyppäsi selkään ja kanget päähän tiukkaa treeniä varten. Eivätkä ihanat uudet vaaleanpunaiset pintelitkään unohtuneet jaloista!

Neiti liikkui tänään vielä tahmeammin kuin yleensä, jolloin kouluraippa ja kannukset olivat ihan tarpeen. Muutamasta tiukemmasta huomautuksesta se veti herneen nenään, mutta hiljalleen alkuverryttelyn jälkeen liikekin parani ja Tara tukeutui jo kevyesti käpakadelle pyöristäen selkänsä sekä ottaen samalla takajalat paremmin alleen. Komentosillalla sai kuitenkin olla tarkkana, sillä yrittihän tamma päästä pikkujutuissakin vähän liian helpolla - itse hikoilin varmasti yhtä paljon kuin Tara, mutta lopputunnista se oli mitä kivoin ratsastaa ja toimi suorastaan ajatuksesta. Erityisen tyytyväinen olin sarjavaihtoihin, joiden kanssa ei ollut mitään ongelmia!

Hoitaminen olikin jälleen huolellinen toimenpide, ja pesun jälkeen Tara pääsi nauttimaan iltapäiväauringosta ulos tarhaan kavereiden luo, sillä täällä Brasiliassa ei ole ainakaan paleltumisvaaraa...

10. heinäkuuta 2008
Taran kilpailu-ura ei ole ainakaan vielä lähtenyt merkittävällä menestyksellä käyntiin, sillä muutamat kisat on koluttu vailla sijoituksia. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen tammaan, sillä mokamme radalla ovat johtuneet täysin ratsastajasta, eikä sen osoittama jännitys ole suuremmin haitannut, kun on itse muistanut ratsastaa niin kuin kotona. Tässä on ratsastajalla pari viikkoa aikaa treenailla omat taitonsa huippuunsa, jotta Jerryssä 23. päivä ratsastettava pikkuluokka He B sujuisi hieman paremmin kuin tähänastiset koettelemukset...

Olemme Taran kanssa treenailleet hyvinkin aktiivisesti, joten tänään oli vuorossa vaihteen vuoksi maastolenkki kaverinamme naapuritallin Ciarin omistaja cirith ratsunsa Delin kanssa. Tammat tuntuivat alusta asti tulevan varsin hyvin toimeen, joten saatoimme cirithin kanssa keskittyä kuulumisten vaihtoon sekä Brasilian pienten holsteinpiirien pohdintaan, eikä siltä pahansuovaksi nimitellyltä juoruilultakaan vältytty. Tara oli ihan mahtava, kiltti kuin mikä, mutta päihitti jopa Delin viidakkolaukassa, jossa kyllä kuski pelkäsi taas henkensä edestä... Maastoesteitäkin ylitimme muutaman, ja vaikka tammani kouluratsu onkin, niin se loikki tukkien yli varsin keposesti ja itsekin säilyin hengissä epätoivoisesta kyydissä keikkumisesta huolimatta. Tallilla päin olikin sitten hoito & päiväruokinta.

21. syyskuuta 2008
Kylläpä tammassa on sittenkin aineista todelliseksi kilparatsuksi! Tänään kävimme Arwynissä esittämässä Va A - luokan, eikä Tara olisi voinut paremmin toimia huolimatta yhdestä vaihtorikkeestä, sillä kuudes sijä 52:n osallistujan joukosta lämmitti koko talliporukan mieltä, varsinkin kun aamu oli kiireellisyydellänsä järkyttävä, taisivat kellot olla meillä vähän väärässä ajassa... Eipä siinä sitten itsestänsä ehtinyt yhtään ihmisemmän näköistä tehdä, kun heppoja piti kauhealla kiireellä pakata autoon ja lähteä jo huristelemaan Arwyniä kohti, onneksi Tara oli jälleen tapojensa mukaisesti kiltti.

Kun päivä meni muiden hevosten kanssa aikalailla penkin alle, Taran ollessa viimeinen ratsuni, paineet olivat tottakai suuret, sillä pojatkin tahtoivat kotiin menestystä. Lämmittelyn alku meni varsinaisen sählingin ilmapiirin vallitessa eikä Tara olisi jaksanut keskittyä asiaan, mutta mitä vähemmän porukkaa loppujenlopuksi paikalla oli luokan edetessä, sitä paremmin sain ratsastettua tamman avuille. Radalle mennessämme se olikin oikein rento, ja vaikka pieni jännitys kuskia vaivasikin, niin Tara toimi oikein hyvin. Vähän ne vaihdot menivät poskelleen, mutta tuomarit taisivat tykätä lisäyksistämme, sillä niistä tuli kivat pisteet! Hyvillä prosenteilla saavutettu sijoitus olikin ihana yllätys - hyvä Tara, go Tara go! <3

31. lokakuuta 2008
Brasiliassa ei Halloweenia mitenkään erityisemmin juhlistettu omistajan heikkojen hermojen vuoksi, vaan treenailimme Taran kanssa ahkerasti. Vaikka se oli hoitaessa varsinainen mato, eikä jaksanut tehdä mitään muuta kuin torkkua, niin ratsastettavuuden osalta löytyi kivaa säpäkkyyttä. Olikin aika outoa ratsastaa Taralla, joka vastusti pidätteitä henkensä uhalla ja kipitti hirmuista vauhtia eteenpäin, mutta ihmekös tuo, kun pihalla myrskysi oikein kunnolla eikä maneesimme ole sillä säällä se hiljaisin. Treenissä tänään olivat alunperin kootut liikkeet, mutta lyhytpinnaisena tyyppinä itseltäni meni hermo hetkessä, joten päätimme sitten valmentajamme johdolla kokeilla ihan yksinkertaisia avo- ja sulkutaivutuksia, jotka sujuivat vain B-luokan tasoisesti mutta tällä erää kelpasi kun suurin keskittyminen meni Taran rentouttamiseen. Lopuksi se kyllä venyi hyvin eteenalas ja käytti itseänsä toivotulla tavalla. Hoitotoimenpiteissä pimenneeltä illalta suojanneessa tallissa olikin ihan tyytyväinen fiilis. :) Huomenna sitten paremmin ja tiukempaa treeniä, tämäniltainen menköön sään piikkiin!

20. joulukuuta 2008
Onko mamin mussukasta tullut hieno onko <3 Tara lopetteli kisauransa tosiaan jo lokakuussa, mutta ahkeraa treenausta ei ole jätetty väliin, sillä toiveissamme on hyvät palkinnot laatuarvosteluista sekä näyttelymenestystä, joten lihaksistoa ei saa päästää rupsahtamaan ja muuttumaan läskiksi! Tarakin taitaa kaivata aktiivista liikutusta, sillä tänään, parin vapaan jälkeen, oli se jälleen aikamoinen ruutitynnyri.

Kärsivällisyyteni varmasti kasvoi osakseen Taran kanssa tapellessa, sillä mitä paremmin pysyin itse rauhallisena ja annoin tamman sählätä omiaan sen aikaa kuin se halusi, sitä paremmin se alkoi toimimaan. Ensimmäiset raviaskeleemme olivatkin karmeaa kipitystä ympäri kenttää ja tamma pysähtyi muutamaan otteeseen katsomaan vain lähistölle ilmestynyttä villieläintä, mutta ilmeisesti osa energiasta saatiin jo purettua ja kun verryttelyn lopuksi pyysin laukkaa, niin ei tamma olisi enää jaksanut millään liikkua. Pidätteitä se taas kuunteli liiankin hyvin ja pari kuukautta sitten tökkineet kokoamiset sujuivat tänään oikein kivasti, kunhan tamman kanssa muisti pitää huolen takaosan aktiivisuudesta ja siitä, että se muisti ottaa painonsa sille. Piaffesta Tara ei tänään ansainnut kuin kehuja valmentajaltamme, eikä mamikaan sitten jaksanut vihastua ollenkaan pienestä maakosketuksestaan loppuvaiheessa vaan ratsasteli eteenpäin hymy korvasta korvaan ulottuen. Tarakin taisi nauttia ylimääräisistä herkkupaloista...

Stardust on virtuaalihevonen!
Stardust is a sim-game-horse!