|
|
|
|
|
|||||||||||||||||
![]() TROPICA ROMANTICIZE
Omana tropicalaisena kasvattinani Cillan sukujuuret miellyttävät ainakin allekirjoittanutta suuresti, sillä tämän tamman vanhemmat ovat osoittaneet periyttävänsä juuriltansa polveutuvia kouluratsun lahjoja, liikkeitä, jopa ihan mukavaa luonnetta sekä ainakin emän puolelta toimivaa rakennetta. Cilla onkin yksi ideaalisimmista tapauksista sen suhteen, millainen minun holsteinini pitäisi olla. Tamman isä Sparrowhawk on jo eläkepäiviä viettävä kimo "suloinen sukkula", joka ei ehkä hurmaa NJ-tuomareita pitkällä rungollaan ja epämallikelpoisella rakenteellaan, joissa jalka-asennoissa on sanomista, mutta ori on sitä vastoin kilpaillut koko aktiiviuransa menestyksellä vaativalla ja vaikealla tasolla kouluratojen sisäpuolella. KRJ-II- ja YLA2-palkinnot meriittilistaansa kerännyt "Haahka" on ikuinen viharakkaussuhdehevoseni, josta luopuminen ei tätä nykyä tule mieleen edes huonoina hetkinä. Yhden KRJ-palkitun jälkeläisen omaava ori on myös tasainen jalostuksessa, sillä miltei sen jokainen kilparadoille ehtinyt varsa on kerännyt moniakymmeniä sijoituksia KRJ-kilpailuista. Tulevaisuudessa Haahka tulee astumaan vielä muutamia tammoja sekä viettämään leppoisia eläkepäiviä. Sparrowhawk on suvultansa todellinen mixture, jonka yksi jokapaikanhöylä on Goshawk. Se on kokeillut niin kansallisia koulukenttiä kuin myös vastaavia estepuolella, mutta se terävin kärki menestyksen suhteen siltä on puuttunut. Jalostuspuolella Goshawk on kuitenkin saavuttanut mainetta ja kunniaa hyvänä periyttäjänä, ja sen menestyneitä jälkeläisiä ovat Sparrowhawkin lisäksi esimerkiksi Seahawk ja Mirrorface. Jo nuorena, hyvän rakenteen vuoksi saadun jalostusluvan kautta paljon jälkeläisiä jättänyt Goshawk on yhä tammojen omistajien mieleen, sillä sen rakenne on korrekti, ori liikkuu hyvin elastisesti ja on luonteeltansa hyvin selväpäinen periyttäen näitä ominaisuuksia varsin suurella prosentilla jälkikasvulleen. Goshawkin suosioon jonkinasteinen noste on sen isä Roller Coaster. Esteradoilla kuin kotonaan viihtynyt raudikko unelmavävy voidaan mieltää helposti täydelliseksi hevoseksi, mutta kriitikot kutsuivat sitä kirveestä veistetyksi rakenteen suhteen... Ehkä heidän sanoissaan oli jotain perää, sillä jälkikäteen valokuvista katsottuna Roller Coaster ei ollut kukkaseksi kutsuttava, mutta toisaalta sen lyhyt selkä, voimakas takaosa ja samalla eteen kuin ylöskin lähtevä hyppytekniikka ovat ehdottomasti esteratsun toivottuja ominaisuuksia. Roller Coaster vaikutti niin este-, kenttä- kuin koulupuolenkin holsteinjalostuksessa eläen tämän monipuolisuuden kautta voimakkaasti nykyisin holsteinsuvuissa. Tappurasielu Whitewaterin menestyksen taustalla oli asiantunteva, pitkäjänteinen ja rutiineihin nojaava käsittely, sillä kun tamman luonne oli vaikeampi kuin monen muun nelijalkaisen, sen kanssa ei vain voinut toimia vasemman käden reaktioilla. Samalla omistajallaan koko elämänsä viettänyt Whitewater pääsi kapuamaan GP-radoilla sittemmin vasta myöhemmällä iällä, mutta sitä kehuttiin erinomaisesti liikkuvaksi hevoseksi, jonka passage ja piaffe kirvoittivat tuomareilta huippupisteet. Jälkeläisilleen Whitewater meinasi herkästi jättää luonnettaan, joten se oli parasta yhdistää hyväluonteiseen oriiseen, jolloin varsat saivat lahjoikseen hyvän rakenteen ja liikkeet. Haahkan emän puoli on ehkä vielä enemmän vuoristorataa menestyksen suhteen - Mirror Maze, kimo nelijalkainen osoitti monia kertoja lahjakkuuttaan kouluradoilla, mutta temperamentikas luonne vei siltä monet sijoitukset ja näin ollen omistajatkin luopuivat toivosta. Tamma siirrettiin etuaikaiseen jalostuskäyttöön, ja sulhasiksi valittiin vähän leppoisamman luonteiset orit, jolloin tuloksena on ollut kapasiteetikkaita varsoja, joista vasta harvat ovat ehtineet kilparadoille. Sparrowhawk on kuitenklin tehnyt tämän etunenässä, onhan se Mirror Mazen vanhin varsa ja perinyt paljon ominaisuuksia emältänsä, esimerkiksi värin lisäksi aika sukkulamaisen ruumiinmuodon... Allspice on traagisimman kohtalon omaava hevonen Cillan sukupuusta, sillä erityisesti näyttelykehien puolella lupaavana, mutta hitaasti kehittyvänä hevosena ori herätti paljon mielenkiintoa kasvattajissa tulevaisuuden jalostuskäyttöä varten. Se loukkaantui kuitenkin vakavasti tarhassaan ja jouduttiin pitkän harkinnan jälkeen lopettamaan, vaikka menetyksestä tuli niin tunnearvollisesti kuin rahallisestikin suuri. Allspice oli ehtinyt hamuta meriittilistallensa jo KTK-II-palkinnon, mutta tammat jäivät pääasiassa odottamaan tulevaisuuteen lopulta sitten sitä kuolemanenkelioria. Cillan emä Chinese Chive ei ole vielä Sparrowhawkin tavoin yltänyt laatuarvostelumenestykseen, mutta tämä ruunikko, keskikokoinen ja äärimmäisen hyväluonteinen tamma on varsonut kuudesti jättäen ilmiselvästikin itsensä kaltaisia hyviä kilpahevosia, terveitä jälkeläisiä, jotka ovat päässeet loistamaan koulukentillä. Monenmonta kertaa KRJ:n alaisissa kilpailuissa sijoittunut Siina on jo puoliksi eläkeläinen yhä kasvavan ikänsä kanssa, mutta se ei tätä neitiä paina, vaan jalka nousee yhtä koreasti kuin ennekin, eikä maailmassa tunnu olevan mitään valittamisen aihetta. Tamman kanssa tavoitellaankin hyviä laatuarvostelupalkintoja, sekä suunnitelmissa on myös varsottaa se vielä muutaman kerran. Chinese Chiven isä Rochester ei nimenä pitäisi olla mitenkään vieras kenellekään holsteinkasvattajista, sillä se on/oli hyvin suosittu, vanhempaa holsteinkantaa edustava jalostusori. Nyt jo ikiuneen nukkunut Rochester jatkaa jalostuksellista voittokulkuaan pakasteiden merkeissä, eikä sen suosio ole laskusuhdanteinen, vaikka muutama tiukka täti sanookin orin nimeä jo liian yleiseksi; toisinaan holsteinjalostuksen linjat ovat suppeahkoja, jolloin yhden nimen toistuminen liki jokaisessa vanhemmanlinjalaisessa suvussa ei ole kovin kehuttava asia. Toisaalta Rochester on tunnettavuutensa arvoinen; suhteellisen massavahkoksi, mutta erittäin sopusuhtaiseksi sekä elegantiksi tituleerattu tummanruunikko ori kilpaili elinaikanansa aina Intermediate II -luokissa asti kansainvälisellä tasolla saaden paljon kehuja puhtaista sekä laajoista liikeradoistaan. Vaikkei Ontario itse ollutkaan kirkkain tähti holsteinjalostuksen taivaalla elinaikanansa, se elää nimenä sekä periyttäjänä yhä menestyneimmän poikansa Rochesterin kautta. Ontario oli myöskin varsin massava ja isokokoinen hevonen, jonka olisi voinut pelkästä ulkonäöstä päätellen kuvitella vetämään lanoja pellolle, mutta oikeanlaisen koulutuksen kautta orista kuorittiin esiin Va A -luokkia läpi tahkonnut kilpahevonen, jonka luonne oli kuulemma täyden kympin arvoinen. Periyttäjänä ori ei kuitenkaan ollut varma, vaan muutamasta kymenestä jälkeläisestä vain muutama on yltänyt sen tasolle tai ylitse, eikä mukavaa luonnetta ole siunattu juuri kenellekään muksuista. Erittäin kaunis Ithaca eli koko elämänsä lähinnä siitostammana kiertäen vain näyttelyitä; sen omistajalla ei ollut mitään intoa lähteä kouluttamaan hevosta vaativiin koulukiemuroihin, vaikka sukunsa sekä liikkeidensä puolesta Ithacalla olisi ollut kaikki edellytykset näihin, vaan lukuisat BIS-sijat näyttelyissä sekä KTK-II -palkinto lämmittivät varmasti tarpeeksi. Kilpailunäyttöjen puute ei haitannut Ithacan siitostamman uraa, vaan se jätti jälkeensä 11 tervettä, hyvärakenteista varsaa, joista tuli loistavia kilpahevosia oikean isäorin kanssa yhdistettynä. Tamman mukava luonne periytyi monelle varsoista, ja Ithica itse nukkui pois vasta 30-vuotiaana elien koko elämänsä saman omistajan hoivissa. Chinese Chiven emä Payday on emänpuoleisen modernimman holsteinjalostuksen erinomainen näyte; se on kevyt, reipas ja innokas, mutta silti tottelevainen, osaava kouluratsu sekä korrekti rakenteeltaan. Liikkuessaan Payday voi olla hieman vaatimattoman näköinen, mutta se on kuitenkin kilpaillut PSG-luokkia hyvällä menestyksellä - yksi syy tähän menestykseen on varmasti Paydayn työmoraali, sillä ratsastajansa mukaan se tekee kaiken aina täysillä, yhtä innokkaasti ja mielellään kuin ensimmäisillä kerroilla. Jälkeläisiä Paydaylla ei vielä ole Chinese Chiven lisäksi, mutta toisaalta tamma on vielä suht nuori ja keskittyy kilpailemiseen. Monia menestyneitä jälkeläisiä periyttänyt Acid Western oli elinaikanansa ainakin allekirjoittaneen silmään äärimmäisen komea, hyvärakenteinen raudikko ja keskikokoinen jalostusori, joka kilpaili pääasiassa esteillä. Ihan GP-ratoja Acid Western ei päässyt pomppimaan, mutta sen kapasiteetti riitti 140cm -luokkiin, joista saavutuksena oli kansainväliseltä tasolta monia voittoja. Acid Western liikkui radalla hyvin ketterästi ollessan kevytrakenteinen, omasi paljon ponnistusvoimaa sekä hyvän, eteenpäin suuntautuvan hyppytekniikan. Tämän vuoksi se oli suosittu niin este- kuin koulupuolenkin jalostuksessa, sillä ori todisti jo ensimmäisillä jälkeläisillään periyttävänsä liikkeiden lisäksi hyvää luonnetta. Cat Concerto oli kouluhevoseksi poikkeuksellisen sähäkkä ja "elämäniloinen" tapaus. Veijariksi ja ilopilleriksi kutsuttu Cat Concerto kykeni hauskuuttelun ohessa myöskin kunnon työntekoon taipuen aina GP-ratojen kiemuroihin, ja sen kanssa harjoittelua helpotti hyvin epätammamainen luonne; neidin päivät olivat jatkuvasti hyviä, eikä kiimakaan häirinnyt sen elämää suuremmin, jolloin siitä muodostui hyvin tasainen menestyjä. Tamma varsoi kuitenkin vain muutaman kerran, sillä sen kilpauraa jatkettiin pitkälle, eikä Cat Concertoa alettu enää kiusaamaan eläkepäivinänsä muksuilla. » Luonnekuvaus Muille tammoille Cilla näyttää erityisesti kärttypäivinänsä taivaanmerkit, mutta ei se ole seurallinen orienkaan kanssa kuin tiettyihin aikoihin... Varmuuden vuoksi tamma tarhataan yksin, joka näyttää kelpaavan sille ihan hyvin, mutta hoitavan huolehtiva huomiota tarjoava ihmisseura kelpaa aina! Cillan pahan päivän parantaa hoitaja kumisukinensa, jolla rapsuttaminen on Cillan mielestä niiin kivaa ettei sitä voi omistajakaan sanoin kuvailla. Jollei tamma rentoudu hoitamisen aikana, se kuitenkin pyörii raivostuttavasti ympäri karsinaa eikä rauhoitu sitten millään, joten joskus kiinni sitominenkin voi olla paikallaan oleva juttu. Jalkansa tamma nostaa ihan nätisti pyydettäessä, eikä se suuremmin protestoi varusteiden kanssa, mitä nyt muuttaa muotoansa huippuunsa treenatusta kilpahevosesta peräkylän heinämahaiseksi suomenhevospalloksi vyötä kiristäessä sekä leikkii kirahvia siinä vaiheessa, kun olisi tarkoitus sujauttaa kuolaimet suuhun, mutta pikkujuttuja muutamaan muuhun tämän tallin asukkaaseen verrattuna. Vedestä Cilla ei sen suuremmin piittaa kuin pahoina päivinänsä, jolloin letku on ilmiselvästi tehnyt sille jotain syvällisen traumaattisen pahaa, mutta tavanomaisimmin tamma tyytyy pesukarsinassa tuijottelemaan tympeänä eteensä sekä aika-ajoin muistuttamaan olemassaolostansa lattian kuopimisella. Cilla on mutkaton käsiteltävä myöskin eläinlääkärille sekä kengittäjälle, jotka saavat tehdä työnsä rauhassa, vaikka tylsyyksissään tamma saattaa kuopia ja pyöriä, ellei se ole sidottuna kiinni. Mikäli sille tarjotaan ruokaa, kaikki on hyvin eivätkä piikitkään saa tammaa hyppäämään seinille. Kuljetuskopissa Cilla on myöskin varsin rauhallinen, vaikka kipuaakin kyytiin tapojensa mukaisesti reippaalla vauhdilla. Matkustaminen sujuu parhaiten vain ruoan kanssa, ja kilpailuissa neiti on valmis edustamaan! Se on sähäkämpi ratsastettava kuin kotona, mutta mitä pidempään pystyy verryttelemään, sitä rennommaksi ja paremmin toimivaksi Cilla muuttuu. Erinomainen verryttely onkin perusedellytys hyvälle radalle tämän tamman kanssa. Vaikka taluttaessa Cilla saattaakin vaikuttaa varsin kiireelliseltä tapaukselta, niin ratsastaessa se ei sitä todellakaan ole... Työnteko maistuu tammalle aina välillä, mutta alkukäyntien aikana se varmasti matelee hitaammin kuin etana mutkassa eikä ohjia kerätessä varmastikaan tarjoudu heti ratsastajan tossun alle, vaan tammalle on näytettävä sen paikka jokaikisenä päivänä. Cilla ei kuitenkaan ole mitenkään vaarallinen "temppuillessaan", vaan pukkihyppyjen, sivuloikkien, pystyynnousujen ja ryöstämisen sijasta se liikkuu hyvin vastahakoisesti, juoksee pois avuilta ja oikaisee esim. voltit ratsastajan pohkeista lainkaan välittämättä, ellei tämä hellin käsin oi'o neidin käsitykset tämänpäiväisestä työnteosta. Cilla "alistuu" suhteellisen helposti ja heti kun se huomaa, että selässä istuvalla on pehmeä käsi sekä vakaa istunta, ottaa se takajalkansa alle, pyöristyy tukeutuen kevyesti kuolaimeen ja kokoaa itseänsä juuri sen verran kuin ratsastaja pyytää. Työskentelyä ei saa jättää komentosillalla tähän pisteeseen, sillä siinä tapauksessa Cilla palaa alkutunnin menoonsa, vaan tammaa on edelleen pyydettävä eteenpäin, taipumaan rungostansa ja pitämään takajalkansa paremmin mukana, sillä tamma lintsaa mikäli se tilaisuuden saa. Parhaimmillaan Cilla on oikean ratsastajan kanssa kokoavissa liikkeissä, sillä sen kokoamisaste on uskomaton, eikä pirueteissa ole vaaleanpunaisista omistajan aurinkolaseista huolimatta mitään moitittavaa! Tamma hyppää vähintäänkin persoonallisella tyylillä, muttei järin innokkaasti, pikemminkin varovasti tunnustellen. Ratsastajan on rohkaistava Cillaa sen jokaisella askeleella radalla ja pidettävä itse huoli ponnistuspaikoista, sillä mitään Cilla ei tee itsekseen, arkuutensa esteillä ja "mitään ei saa ilmaiseksi" - luonteensa vuoksi. Maastoilu sujuu huomattavasti leppoisammassa tunnelmassa, sillä silloin Cilla heräilee horroksestaan, tykittelee villisti pukitellen viidakon keskellä tai kirkkaansinisen rantaviivan tuntumassa, eikä ratsastaja voi unohtaa keskittymistä hetkeksikään, sillä koskaan ei tiedä, mitä Cilla pusikoissa näkee... » Kilpailut » Jälkeläiset Tropica Romanticize on virtuaalihevonen! |
||||||||||||||||||||
| | ||||||||||||||||||||