MORTIFY MOSCOW
|
» holst-o. Mortify Moscow "Mörri" (VH-55498) » rn, 166 cm, s. 11.05.2008 (VHKR, ikä, 3v. 11.08.2008) » ko GP, re 100 cm - koulup. » jalostuskäytössä (60 KRJ-sij.) » om. hejdi, Tropica » kasv. Isabell Wilson EVM |
    © cirith, kiitokset kuvista! Klikkaa kuvat suurikokoisemmiksi. |
|
i. Black Times EVM holst, m |
ii. Mortifier EVM |
iii. Blizkrieg EVM |
|
iie. Grenia EVM |
||
|
ie. Dark Haze EVM |
iei. Foxz EVM |
|
|
iee. Myths EVM |
||
|
e. Gabriella II EVM holst, rn |
ei. Gabriel EVM |
eii. TempestEVM |
|
eie. Jillian W EVM |
||
|
ee. Narcissa EVM |
eei. Narcissist EVM |
|
|
eee. Chocolat' v. d. Daw EVM |
Mörrimöykyistä vaiko sokeripaloista tehdyt juuret, sittenkin mukana muutama pippuri ja ripaus kanelia makua antamassa? Vai?
Pienen pallon nimeltänsä Mörrin, isänä toimii saksalaissyntyinen holsteinorii Black Times. Oriin nimikin viittanee sen väriin, sillä 167 senttimetriä aikuisikään mennessä säkäkorkeutta kerännyt Black Times on kauttaaltaan musta, lukuunottamatta vain paria sukkaa jaloissansa. Saksalaisen, olympiatason kouluratsastajan pitkäaikaisena ratsuna toiminut orii on kerännyt palkintokaappinsa täyteen meriittejä, sekä myöskin jättänyt jälkeensä monia varsoja ollen suosittu jalostusori myöskin KTK-II -palkintonsa turvin. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Black Times liikkuu poikkeuksellisen elastisilla askelilla säilyttäen rentoutensa liikkeessä kuin liikkeesä oikean ratsastajan alla. Herran luonne kun ei ole kaikista helpoin, mutta rauhalliseen tammaan yhdistettynä se ei ole periyttänyt yhtäkään gangsterivarsaa.
Tummanrautias Mortifier oli elinaikanansa hyvätapainen, varsin rauhallisluontoinen holsteinori, jonka lupaavalta vaikuttanutta kilpauraa häiritsivät erilaiset terveydelliset ongelmat. Orin vastustuskyky ei ollut paras mahdollinen, ja viimeisimmän omistajan mukaan se oli se kääpiöiden nuhanenä, joka kuitenkin sitkeästi porhalsi eteenpäin. Vaativa B- ja A-tasoisia luokkia pääasiassa startannut Mortifier astui elämänsä aikana noin 50 tammaa, joista osa jäi kuitenkin tiinehtymättä, mutta syntyneet varsat perivät isänsä näppärät liikkeet ja suurimmaksi osaksi myös hyvin sopusuhtaisen ja kouluhevoselle sopineen rakenteen.
Blizkrieg keräsi ympärillensä hieman pahaa mainetta kovapäisen luonteesta johdosta, sillä ei ollut kerta ensimmäinen, kun se poikkelehti ulos radalta mitä erilaisimpien syiden nojalla - yhteistyössä ratsastajan ja ratsun välillä oli hieman ongelmia. Kouluradoilla tämä kenttähevonen ei kyllä loistanutkaan, vaan kilpailuissa se pärjäsi lähinnä uskomattoman hyvien maasto- ja rataesteratsastustaitojensa varjolla. Rakenteeltaan herra ei ollut mikään kaunein kukkanen, vaan varsin lyhytrunkoinen ja jalka-asennoissa oli sanomista, mutta hyppääjälle sopivia ominaisuuksia löytyi siitä - ja siksipä Blizkrieg keräsi myös hieman menestystä suppeasta jalostuskäytöstään huolimatta.
Holsteinissa syntynyt, yllättäen rotua holstein edustanut Grenia muutti heti ensimmäisen varsansa jälkeen 6-vuotiaana Ranskaan. Alunperin tamma myytiin hyvin nuorelle juniorikouluratsastajalle, mutta Grenian kipakkuuden vuoksi tyttö ei pärjännyt tammalle, joten se vaihtoi kotia hieman vanhemman mieshenkilön luo. Hän loi Grenian kanssa hyvän suhteen, joka kantoi heidät PSG-luokkiin asti - mutta vanhan miehen päivien loppuessa, Grenia palasi monen mutkan kautta takaisiin Saksaan siitostammaksi varsoen muutaman terveen ja pitkälle pärjänneen varsan, eikä tamman oma kipakkuus periytynyt kovinkaan monelle varsalle.
Kimo Dark Haze kierteli pääasiassa vain näyttelyitä sekä muutaman helpohkon kouluratsastuskisan saavuttaen kantakirjaustilaisuudessa kolmannen palkinnon. Hyvin kultaisella luonteella siunattu tamma ei ollut jalostuksellisesti niin suuri nimi, kuin hevosena se oli omistajalleen, hoitajilleen sekä lukuisille pikkutyttöfaneilleen kotitallilla, mutta muutama menestynyt jälkeläinen jatkaa sen nimen kylvöä myös seuraavien sukupolvien sukutauluihin. Dark Hazea itseään kehuttiin nätistä rakenteesta, josta kertovat siis näyttelyvoitot, mutta moitteita se sai suhteellisen vaatimattomista liikkeistä, joten tälle tammalle pyrittiin valitsemaan oriksi todellinen liitokavio.
Dark Hazella oli Foxzin jälkeläiseksi todellakin vaatimaton kilpaura sekä liikkeet, sillä niin ori itse kuin myös sen monet, monet, monet varsat menestyivät kouluradoilla enemmän kuin hyvin. Reippaaana ja uteliaana luonteeltansa tunnettu Foxz oli talliporukan suosion lisäksi myös koulutuomareiden mieleen, sillä harvemmin se starttinsa jälkeen jäi palkitsematta palkintojenjaossa sinivalkoisella ruusukkeella. Ori liikkui erittäin jäntevästi, pitkin askelin käyttäen itseään juuri niin kuin ratsastaja vain pystyi toivomaan, ja sen rakenteellinen massakkuus toi vielä lisänäyttävyyttä radoille Foxzin tanssahdellessa niiden läpi mustana balleriinana...
Hyvin pieni, 162-senttinen Myths ei koostaan huolimatta jäänyt isompiensa varjoon, sillä tamman suloinen, kimo, olemus veti paljon katsojia puoleensa. Eihän tamma nyt koostaan ja pienistä liikeradoistaan johtuen ollut näyttävin mahdollinen kouluratsu, mutta sillä oli korkea työmoraali ja se suoritti jokaisen liikkeen 120-prosenttisella sykkeellä saaden jo siitä hyviä pisteitä. Ratsastajakaan ei kuitenkaan saanut olla kuollut lahna selässä, vaan hänenkin oli tehtävä osansa, jotta Myths pystyi tekemään parhaansa. Varsoja tamma sai kolme kappaletta, joista kaksi peri sen nätin värin sekä monia rakenteellisia, siroja, ominaisuuksia. Tamma pysyi koko elämänsä yhdellä ja ainoalla omistajalla.
Emä Gabriella II:n isälinja antaa odotuksia paljolle, eikä tamma ole nuoresta iästään huolimatta jäänyt sukunsa menestyjien varjoon. Pääasiassa oikein kivana tammana, mutta kuitenkin Tammana, tunnettu Gabriella on tällä hetkellä startannut Saksassa muutamiakymmeniä kertoja keräten menestystä Va A- ja Int-luokista Mörrin ollessa sen ensimmäinen varsa. Silloin, kun matkustin muutaman tallipojan kanssa katsomaan Mörriä Saksan maaperälle, sain sen yliystävällisen kasvattajan sekä Gabriellan omistajan toimesta kokeilla juuri tätä emätammaa, ja se on ratsastettavuudeltaan todellakin taivas! Herkkä, osaava ja miellyttämisenhaluinen lienevät adjektiiveja, jotka kuvaavat Gabriellaa parhaiten.
Gabriel on muutama vuosi kuolemansakin jälkeen yhä kuuluisa nimi holsteinjalostuksessa. Orilla on lukuisia, useita satoja varsoja, jotka eivät ole ihan vielä räjäyttäneet koko pottia, vaikka joukossa onkin ollut muutama isänsä tapainen GP-tason kilpuri. Suurin osa jälkeläisistä kuitenkin vasta kasvaa, sillä aktiivisimmat siitosorin hetket Gabriel vietti elämänsä lopputaipaleella. Se kilpaili aina 18-vuotiaaksi asti huipulla keräten kaikenmaailman pokaalit maailmanmestaruustasolta kissanristiäisiin, sillä orin omistaja oli sitä tyyppiä, joka tahtoi kultamussukan meriittilistaan kahdeksansataa ranskalaista viivaa. Hyvän elämän Gabriel kuitenkin ulkopuolisen silmillä katsottuna eli.
Tempest (eii.) ei taipunut yhtä sulavasti koulukiemuroihin kuin menestyneinen poikansa Gabriel, mutta se kilpaili Va B -luokkia sekä hyppäsi metriä kilpailuissa. Ori tykkäsi hoitajansa mukaan leikkiä Ferraria kuumuessaan selästä käsin ensimmäisestä avusta ja veti myöskin käsiteltäessä hernettä hengityselimiin varsin hanakasti, muttei se täysin mahdoton ollut, ja sai KTK II -palkinnollaan ihan mukavan määrän tammavieraita. Tempestin vahvuudet olivat sen hyvät liikkeet sekä vertailun kestävä rakenne, joilla sitä markkinoitiin paljon ja ihan hyvällä menestyksellä, sillä orin kuolonhetkellä se oli monenkin kasvattajan huulilla.
Eie. Jillian W ei niittänyt menestystä tai tunnettavuutta millään saralla, vaikka olikin hyvistä sukulinjoista polveutuva tamma. Se myytiin jo nuorena ratsastuskoululle nuorelle juniorille kilpahevoseksi, mutta tytön kiinnostuksenkohteet muuttuivat ja tamma itse jäi tuntikäyttöön. Jillian W oli kuitenkin luonteeltaan varsinainen aikapommi, eikä kehänkierto sopinut sille, joten valitettavan onnettomuuden jälkeen tamman suunta oli makkaratehtaalle. Se varsoi vain kerran - ja tuloksena Gabriel, joten holsteinkasvattajalla jos toisellakin on leuka loksahtanut lattiaan, kun huippuperiyttäjän emän nimi on tullut ilmi.
Narcissa oli kansainvälisen tason kilpatamma, joka omasi kauniin rakenteen lisäksi erinomaisen periyttämiskyvyn. Kaikki tamman kuusi varsaa ovat loistaneet koulukentillä emänsä tapaan, sillä saksalaisen naisratsastajattaren kanssa Narcissa on valloittanut PSG-tason luokat ja tuomarit siinä samalla. Hellyyttääväluonteinen tamma nukkui ikiuneen vasta 28-vuotiaana omalla kotilaitumellaan ja kuulemma täydessä onnellisuudessa, joten Narcissa omistajine, hoitajineen sekä ratsastajineen oli todellakin tempaistu satukirjasta, jossa taivaat ovat sinisiä, aurinko paistaa ja ruoho vihertää ruusujen kukkiessä pinkkeinä.
Tummanrautias Narcissist oli 120 senttimetrin ratoja hyppinyt estehevonen, jonka ura katkesi kuitenkin jännevammaan. Se ei kuitenkaan estänyt kevyttä käyttöä, joten sen jälkeen, kun Narcissist oli astunut muutaman tamman, menetti se perhekalleutensa ja siirtyi vanhemman rouvan leppoisaksi maastoratsuksi. Näin jälkikäteen sanottuna leppoisuudesta ei kuitenkaan tiedä varmaksi, sillä entiset hoitajat sanoivat Narcissistin olevan kilpahevonen henkeen ja vereen täysiverisyytensä nojalla, ori kun oli xx-sukuinen. Rouva ei kuitenkaan nähtävästi kuollut orin kanssa, joten ehkäpä rakastavaiset vain saivat toisensa.
Alunperin Isossa-Britanniassa syntynyt englantilainen täysiveritamma Chocolat' v. d. Daw muutti hyvin nopeasti syntymänsä jälkeen Ranskaan, jossa siitä koulutettiin suvun tapaan kouluhevonen. Tamma oli aikamoisen sähäkkä pakkaus jo liikkeiltänsä, kokoa niillä kyllä löytyi, mutta myös tietynlaista aggressiivisuutta ja erityisesti neidin takaosalla oli tapana suuntautua ylöspäin. Se oli ratsastettavuudeltaan hyvin herkkä, mutta myös ikävuosien karttuessa nöyryys alkoi löytyä, ja Chocolat' menestyi loppujenlopuksi oikein hyvin varsoen myöskin monta emänsä tapaista, kaunista, sopusuhtaista tammaa niin xx-rodun kuin myös holsteinien edustajiksi.
Näin ollen, Mörrin sukupuu on yhtä kirjava kuin mummoni matot menestyksen ja erilaisuuden osalta, mutta ehkäpä se on vain hyvä, kun näistä juurista on syntynyt meidän maaaailman mahtavin Mörri!
» Luonnekuvaus
Möröt ja mörrimöykyt kumppaneineen olen itse mieltänyt varsinaisiksi kiusankappaleiksi, heikkomielisten pelottelijoiksi - mutta kun sellaisen saa sitten omakseen, vieläpä sellaisena yksilönä joka kestää hellyydenkipeissä hetkissä annetut halaukset, suukot ja kultipuputtelut, ei voi kuin rakastua! Oma pieni tummanpuhuva kouluhevoseni Mörri on antanut aikojen saatossa itselleni sen kaiken, mitä hevonen voi antaa, sillä kukapa on tavannut kymmentä aina itsensä satakaksikymmentäprosenttisesti likoon laittavaa, käsittelijäänsä viimeiseen asti miellyttävää ja siltikin sopivan haasteellista hevosta? Mörrin kanssa päivät eivät ole helppoja eivätkä voitot tule taistelematta, mutta jos tämän orin kanssa pääsee kultaiselle keskitien polulle, sen lopussa seisoessa voittajafiilis on sanoinkuvaamattoman hieno.
Joinakin aamuina lienisi helpointa heittää tämä heppa seinään tai pandojen armoille, kun se ihan tahallansa kettuilee ja vain ärsyttääkseen. Mörrissä on jopa pientä diivan vikaa, hänen korkeudelleen kun ei kelpaisi mikään, vaan mamin pitäisi olla 24/7 - palveluvalmiudessa, jottei pääsisi tapahtumaan sellaista vahinkoa, että meidän Mörrykkä joutuisi odottamaan. Ruoka kelpaa kuitenkin miten tahansa tarjottuna Mörrille varsin mainiosti, se on todellinen ahmatti, jonka joku viisas on onnistunut päättelemään orin vatsavarustuksen koosta (lihaksiahan ne vain ovat)... Mörrin kanssa saa olla tarkkana, ettei se suin päin ryntää sinne missä tuoksuu ruoka, vaan rajoista on pidettävä tiukasti kiinni, jotta ori pysyy edelleen hoidettavalla tasolla massavuudestaan huolimatta.
Narun päässä Mörri on pääasiassa melkein herrasmies, sillä ainoastaan ruoka on sen pahe. Muut hevoset ohitetaan ilman kummepaa show'ta, tai jos ori jotain yrittää, niin pieni muistutus palauttaa sen tälle planeetalle kuuntelemaan hoitajaansa. Tarhaillessaan se tuleekin muiden nelijalkasiten kanssa toimeen vähän huonommin, sillä yllättävää kyllä, Mörri on aika alistuva tapaus laumassa ja muiden orien pompottelu kohdistuu siihen itseensä. Hoitajaksi kelpaa sen sijaan kuka vain vähänkin käytöstapoja ja hevosmiestaitoa omaava henkilö, joka kuitenkin osaa tarvittaessa sanoa kultaisen ein.
Mitä kestävämmät sormilihakset hoitajalta löytyvät, sitä tyytyväisempi Mörri on, sillä sitähän saisi halailla, rapsutella ja vaikkapa sitten suukotella vuosikaudet. Orilla ei ole koskaan kiire minnekään, vaan useimmiten se harjauksen aikana ottaa pienet nokoset eikä ole moksiskaan jalkojensa nostelusta kavioiden puhdistusta varten, kunhan vain se hoitaja jaksaa kannatella niitä koipia, sillä vapaaehtoisestihan Mörri ei tätä tee kesken makoisimpien uniensa... Varustaessa ori on hyvin rauhallinen, muttei kyllä yhteistyöhaluinen, vaan olla möllöttelee paikoillansa ylisuuren rantapallomahansa kanssa, ja se pään nostaminen sieltä heinäkasasta voi olla aavistuksen verran haasteellisempaa. Ilkeäksi Mörri ei kuitenkaan ryhdy, sillä eihän semmoinen kuulu nyt kunnon gentlemanin tapoihin!
Eläinlääkäri on tykännyt Mörristä paljonkin, sillä eihän se jaksa edes kiukutella piikeille tai matolääkkeille, mitä nyt korkeintaan vääntää turpaansa vähän johonkin irvistystä muistuttavaan asentoon. Kengittäjällä on vähän tukalemmat oltavat Mörrin ollessa hieman laiskahko pitämään niitä koipia ylhäällä, mutta ainakaan se ei revi niitä mihinkään, vaan pitää takuuvarmasti paikoillaan. Ja saman linjan jatkuessa, ei orista kuoriudu mitään innostunutta kersaa pesukarsinassa, vaan alkusilmäilyn jälkeen se tyytyy nuokkumaan paikoillaan.
Eihän Mörri nyt mitään innostusta kuljetuskoppia kohtaan esitä, mutta se kävelee sisään reippaasti - ja alkaa tämän jälkeen syömään. Niin kauan, kun orilla on ruokaa turvan edessä, se matkustaa hyvin rauhallisesti, mutta jos se pääsee loppumaan, niin melu on sanoinkuvaamaton. Kilpailuissa Mörristä lähtee myöskin ääntä, sillä onhan sen nyt aluksi hieman pullisteltava uusille tytöille ja niitä kärkkyville pienimmille miehille, mutta tavanomaisen päättäväinen ja reipas ratsastus saa Mörrin keskittymään itse asiaan; edelleenkin sen pitää työskennellä koko ajan pysyäkseen herkkänä avuilla, ja mitä paremman lämmittelyn suorittaa, sitä erinomaisempi radasta tulee. Jännittäjä-tyyppiä Mörri ei onneksi ole.
Aluksi mainittu haasteellisuus tulee Mörrissä parhaiten esiin selästä käsin - sitä voi ihan oikeasti kutsua laiskaksi hevoseksi, joka on laitettava töihin vaikkapa sitten kovemmalla kädellä, ellei halua vain kiemurrella kahden kilometrin tuntivauhdilla koko loppupäivää. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä Mörristä yhtään enempää pystyynkuollutta, joten sillä raipalla ei tarvitse hakata sitä ihan puhki, vaan pelkkä muistutus riittää, sillä Mörri ottaa tästä varsin vikkelästi opikseen ja liikkuu ainakin hetken. Mitä aktiivisemmin sitä itse ratsastaa, hakeutuu orin kanssa tehtäville, jotka vaativat molemmilta täyttä keskittymiskykyä ja muistaa koko ajan tarkkailla sen liikettä, sitä paremmin wnb-kouluponi alkaa toimimaan.
Siinä vaiheessa, kun Mörri alkaa toimimaan, jäävät sen laiskottelukonnankoukut taakse, ja ratsastajan alla on todellakin parhaansa tekevä hevonen. Mörri yltäisi vaikka taivaisiin lisäyksillään, eikä sen kootuissa liikkeissä, kuten passagessa, ole mitään ongelmia. Piaffea on kehuttu paljon ja nykyään piruetitkin pyörivät hienosti. Ilman ratsastajaa Mörri ei kuitenkaan näitä liikkeitä suorita, vaan selässä istujan on edelleenkin ratsastettava sitä, joskin hyvin hienovaraisilla avuilla silloin kun rattaat pyörivät ja elämä hymyilee, sekä pyydettävä tehtävät selkeästi mutta huomaamattomasti; nämä yhtälöt eivät ole mahdottomia silloin kun kaikki on kunnossa, mutta onpa Mörriä kokeillut monta onnenonkijaa jotka ovat saaneet sen vain lönköttelemään eteenpäin takaset jossain Siperiassa ja pää jalkovälin ja taivaan välissä seilaten korvat tiukasti niskaa vasten painettuina.
Hyppääminen Mörrillä on ihan kivaa puuhaa, kunhan ei ole kovin pelokas: tämä ori ei nimittäin ole se notkein tai kevein keijukainen, vaan rymistelee puomien yli omalla persoonallisella tyylillänsä, joka pudottaa esteiden maksimikorkeutta paljon. Eikä Mörri nyt edelleenkään kuumana käy, mutta muutamalla huomautuksella radasta ei tule ihan mateluvauhtista. Maastoillessa ori on tavallista pirteämpi, mutta suunsa kanssa edelleen herkkä, joten selässä on turha pelätä joutuvansa karmean jyrän kanssa kaksintaisteluun. Mörri loikkii maastoesteidenkin yli innokkaasti, vaikkei kovin taitavasti, ja sillä voi myöskin ottaa niitä laukkakilpailuita tasangoilla ja rannoilla, kunhan vain muistaa itse antaa orin mennä... ja avittaa hieman tarvittaessa?
» Kilpailut
Sijoitukset KRJ:n alaisista kilpailuista (60 kpl) ::
29.12.2008, Arwyn, Grand Prix, 3/52
04.01.2009, Arwyn, Grand Prix, 4/52
11.01.2009, Roxbury, Grand Prix, 2/30
17.01.2009, Mix Dressage, Grand Prix, 1/50
19.01.2009, Hamilton, Kür Grand Prix, 4/40
20.01.2009, Skurvash, Intermediate II, 1/48
22.01.2009, Gotham WBs, Grand Prix, 8/80
22.01.2009, Skurvash, Intermediate II, 4/48
23.01.2009, Gotham WBs, Grand Prix, 3/80
24.01.2009, Pohjanoteeraus, Intermediaire II, 5/60
25.01.2009, Onnen suomenhevoset, Intermediate I 2000, 1/50
28.01.2009, Tropica, Grand Prix, 5/50
09.02.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 4/30
09.02.2009, Mix Dressage, Grand Prix, 2/40
10.02.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 3/30
15.02.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 1/30
17.02.2009, Hamilton, Grand Prix, 2/40
20.02.2009, Hamilton, Grand Prix, 3/40
21.02.2009, Cisben, Grand Prix, 4/60
24.02.2009, Cisben, Grand Prix, 2/60
27.02.2009, Marceille, Grand Prix, 1/30
27.02.2009, Roxbury, Grand Prix, 5/30
03.03.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 8/100
18.03.2009, Brotherhood of the Hand, Grand Prix, 7/53
19.03.2009, Roxbury, Grand Prix, 4/30
21.03.2009, Tropica, Grand Prix, 2/40
27.03.2009, Rowland Trakehners, Kür Grand Prix, 7/50
27.03.2009, Holdgate Farm, Grand Prix, 1/40
29.03.2009, Rowland Trakehners, Kür Grand Prix, 1/50
30.03.2009, Headway, Grand Prix, 2/50
31.03.2009, Etulinjan Suomenratsut, Grand Prix, 6/40
31.03.2009, Headway, Grand Prix, 1/50
04.04.2009, Roxbury, Grand Prix, 4/40
04.04.2009, Daftomor, Grand Prix, 2/30
05.04.2009, Mix Dressage, Grand Prix, 2/40
06.04.2009, Daftomor, Grand Prix, 1/30
07.04.2009, Etulinjan Suomenratsut, Grand Prix, 3/40
08.04.2009, Roxbury, Grand Prix, 6/40
14.04.2009, Tropica, Kür Grand Prix, 1/40
15.04.2009, Daftomor, Grand Prix, 3/30
15.04.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 3/30
16.04.2009, Stonegarden, Grand Prix, 1/50
16.04.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 5/60
16.04.2009, Aworei, Grand Prix, 1/30
16.04.2009, Tropica, Grand Prix, 3/40
17.04.2009, Cubic Dressage, Grand Prix, 1/40
18.04.2009, Aworei, Grand Prix, 3/30
18.04.2009, Cubic Dressage, Grand Prix, 6/40
19.04.2009, Tropica, Grand Prix, 1/40
19.04.2009, Devilish Dressagemasters, Grand Prix, 7/60
19.04.2009, Stonegarden, Grand Prix, 3/50
20.04.2009, Tropica, Prix de Tropica (Grand Prix), 6/40
20.04.2009, D'Aum Dressagehorses, Grand Prix, 1/40
20.04.2009, Stonegarden, Grand Prix, 1/50
21.04.2009, Cubic Dressage, Grand Prix, 5/40
22.04.2009, D'Aum Dressagehorses, Grand Prix, 1/40
25.04.2009, Marceille, Grand Prix, 1/40
26.04.2009, Calmosh Dressage, Grand Prix, 2/40
26.04.2009, Marceille, Grand Prix, 10/100
» Jälkeläiset
01. Royals Rocchera (e. Fischblütig AW)
02. Orange Blossom PIC (e. Lacrimosa)
03. Tropica Lucretia (e. Lacrimosa)
04. Pineapplelover PIC (e. Redwald Peaches)
05. Tropica Kiowa (e. British Melody)
06. Bye Illuminance (e. Luminescence)
...
» Valmennukset
10.04.2009 Cubic Dressage, valm. meghan, taso GP
"Aamupäivä oli erittäin kaunis ja keväinen harjoitellessamme yhdessä Cubic Dressagen maneesissa vaativan kouluratsastuksen kiemuroita. Ratsastaja selässä näytti erittäin pirteältä ja asiaansa paneutuneelta, toisin kuin hevonen. Mörrillä ei selvästikään olisi ollut tänään se mieluinen päivä treenaamiselle, mutta "pakko mikä pakko", tuntui Mörri ajattelevan. Toimit itse selästä käsin kuitenkin erittäin hienosti lämmitellessäsi Mörriä sitkeästi ja hevosen vastusteluista piittaamatta. Koska alku näytti hieman tahmealta, paneuduimme yhdessä alkuverryttelyyn entistä tiiviimmin, jotta saisimme Mörristä irroitettua vielä valmennuksen aikana kunnon korkean tason koululiikkeitä. Useita hikikarpaloita myöhemmin Mörri alkoi näyttää jo hieman halukkaammalta yhteistyöhön, joten pääsimme kuin pääsimmekin asiaan.
Ensimmäiset kokoamiset sujuivat teiltä sangen mallikkaasti. Aluksi Mörri tosin yritti päästä laistamaan virkkuukoukkumuodossa, mutta huomasit asian itsekin ja lähdit korjaamaan tilannetta. Orisi ei millään olisi tohtinut käyttää tänään selkälihaksiaan, mutta hyvällä ratsastuksella sait Mörristä irti sen, mikä ei alussa olisi näyttänyt mahdolliseltakaan. Erilaisten perusliikkeiden ja sitkeyden avulla Mörri alkoi kuin alkoikin kuitenkin pyöristyä mukavasti selästään. Ori alkoi hetkittäin näyttää jopa erittäin pehmeältä ratsastettavalta, ja vaikka alku olikin ollut hankala, oli perusteellinen lämmittelytyö kannattanut!
Kun alun hankaluuksista oli selvitty, siirryimme kaikille ratsukoille selvästi vaativimpiin asioihin: passageen ja piaffeen. Aloitimme passagesta, joka sujui teiltä hyvin nätisti. Alussa Mörri yritti vastustella ohjasapuja, mutta käyttäessäsi enemmän istuntaasi ori alkoi myödätä myös suustaan. Vaikka passageharjoitukset menivätkin mukavasti, jatkoimme vielä muutamalla harjoituksella ennen siirtymistä piaffeen. Piaffen kanssa ongelmat sitten tuntuivat alkavan kasvaa: ori ei olisi enää halunnut työskennellä näin vaativien liikkeiden parissa, vaan hannasi selvästi vastaan. Liikkeet olivat alussa hyvin lyhyitä ja pistemäisiä koko orin muuttuessa jälleen jännittyneemmäksi. Syy kuitenkin löytyi yllättävän läheltä: Mörrin jännittäessä nimittäin sinäkin olit alkanut jännittää selästä käsin, joten molempien yhtäaikainen rentouttaminen oli tässä harjoituksessa avaimena. Rentouttamisen jälkeen piaffe alkoi sujua erittäin kauniisti, eikä moitteen sanaa löytänyt.
Tarkoituksenani oli harjoittaa teillä vielä piruettejakin, mutta nämä harjoitukset jäänevät seuraavalle kerralle. Vaikka keskityinkin valmennuksessa pääasiassa virheisiin, on kuitenkin sanottava, että kokonaisuus oli erittän hienoa ja hyviä, kauniita hetkiä oli valmennuksen aikana erittäin paljon enemmän, kuin parannusta vaativia. Mörri tosin kaipaisi jonkinlaista piristysruisketta, jotta ratsastajan ei tarvitsisi suorittaa kaikkea (ainakaan välillä) täysin omineen. Olette kuitenkin erittäin näyttävä pari, ja pienen piristämisen kanssa Mörristäkin saisi takuulla enemmän irti. Hienoa työskentelyä - molemmilta! :)"
11.04.2009 Mix Dressage, valm. Maria L., taso GP
"Kun saavuin maneesille hengästyneenä ja valitettavasti hieman myöhässäkin, sinä olit jo täydessä vauhdissä lämmittelemässä Mörriä. Kun katsoi orin komeutta, meinasi ihan henki salpaantua - mutta kun sai silmänsä irti siitä ja alkoi kuuntelemaan sinun noitumistasi niin näki Mörristä sen ei-niin-kivan puolen - ori oli nimittäin erittäin laiska ja itsepäinen. Kaikista potkimis- ja suuttumisyrityksistäsi huolimatta se ei suostunut liikkumaan saatika kulkemaan niin kuin GP-tason kouluratsulta odotetaan, vaan vänkyröi apujasi vastaan ja näytti suoraansanottuna hirveältä. Jokaisessa laukkatehtävässäkin Mörri rikkoi laukan ja näytti siltä että se nautti sinun rääkkäämisestäsi - mutta ei, sinä et luovuttanut. Täytyy vain nostaa hattua tuolle sinun päättäväisyydellesi, näimmehän me lopussa hienonnäköisen ravipidennyksenkin, vaikkei sitä orista olisi uskonutkaan!"
Mortify Moscow on virtuaalihevonen!
Mortify Moscow is a sim-game-horse!