|
|
|
|
|
|||||||||||||||
![]() » holst-t. Missionary O' Polo "Missie" (VH-45987) » km, 165 cm, s. 30.12.2007 (VHKR - ikä) » ko GP, re 80 cm - koulup. » YLA2, jalostuskäytössä » om. hejdi, Tropica » kasv. Crystal, O' Polo WBs Ja olipa kerran myrskyinen aamu Brasiliassa. Minä join iloisesti teetä hyppien pinkeissä kumppareissani sekä keltaisessa reikäisessä sadetakissani kohti talliani. Mutta sitten huomasin jo kauempaa kärsineen banaanipuun. Eikä sen takana ollutkaan tallia! :o Ohhoh, mitäs nyt on meneillään? Minä juoksin niin kovaa kuin pääsin kaatuen jolloin teeni litisi maahan, mutta siltikään talli ei tullut takaisin. Sitten huomasin, että hevoseni olivat kuussa. Paitsi yksi. Missie. Se makasi kuolleena tallin lattialla. Minulla oli nälkä, joten grillasin sen. Ja rakensin uuden tallin jolloin muut heppani palasivat, mutta Missie siis kuoli ja tuli syödyksi. Lepää rauhassa mahassani Missie. <3
Missien sukutaulu on varsin mielenkiintoinen kaikessa harvinaisuudessaan - kumpikaan vanhemmista ei loista erityisen suurella jälkeläismäärällä, vaikka menestystä onkin kilpakentiltä ja tuntuvathan nämä juuret periyttävän mukavaa luonnetta sekä korrektia rakennetta. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että mistä Missie on saanut geenit kimouteensa, liekö ulkomailla asuvalta esi-isältä vai peräkylän luolahemmolta? Isä Haddaway on shonnan hoivissa asuva ulkomaantuonti - musta, Grand Prixiin asti kouluradat taitava ori on sijoittunut muutamia kertoja, ja Missie on sen ainokainen varsa. Orin luonne lienee periytyneen edes pienissä määrin tyttärelleen, ja tuntuuhan sillä olevan myöskin samoja rakennepiirteitä kuin Missiellä. Isälinja jatkuu orilla Maxx, ja Mexicon kautta päästään Rioon, joka on ehdottomasti yksi tämän suvun tunnetuimmista kouluratsastuspiirien saralla. Ii. Maxx oli eläessään oikein kivaluonteinen oriksi, vaikka muistuttivathan tietyt piirteet siinä jonkun ylimääräisen keikkumisesta haaravälissä. Kilparadoilla ori saavutti Va A - tason ja olisi varmasti taitojensa puolesta edennyt paljon pidemmällekin, mutta sen askeleet eivät kuitenkaan olleet enää riittäviä. Orin jälkeläisten tiedetään saavuttaneen GP-tason hyväliikkeiseen tammaan yhdistettynä, ja tämä poiki Maxxille paljon jalostuspuuhia. Mexico oli huippuperiyttäjäisänsä yksi floppijälkeläisistä, sillä tältä orilta odotettiin paljon ja keskitason ylittämistä, mutta sen elämäntyönä oli muutaman vaativan tason startin ja jälkeläisen jälkeen kuljettaa perheen pienimmäisiä harrasteruunana turvallisesti eteenpäin niin maastopoluilla kuin heidän elämänsä ensimmäisissä kilpailuissa seuratasolla. Rio vaikuttaa saksalaisissa holsteinpiireissä yhä, eikä sen vaikutus ulkomaillakaan ole pienimmästä päästä. Tummana ja tulisena hevosena muistettu Rio oli kuitenkin suosittu jalostusori, sillä se periytti toistuvasti erinomaista kapasiteettia kouluratsastuksen saralla, eikä sen rakenteessakaan ollut moittimisen sanaa. Muutama jälkeläinen ei kuitenkaan perinyt Rion mahtavia ominaisuuksia, joten kuten aina jalostuspuuhissa, sen valitseminen isäoriksi oli pienoinen riski. Sen poika Mexico tuntui kuitenkin huonohkoista saavutuksistaan huolimatta olevan luotettavampi periyttäjä ja siksipä esim. Maxxista lienee tullut hieno kilpahevonen yhdistettynä kilttiin Externiin. Love Ya oli epävarmojen tietojen mukaan kimo, mutta kaiken infon siitä olen noukkinut mitä hämärimmiltä nettisivuilta, joten luotettavuudesta ei todellakaan ole mitään takuita. Sitä sanottiin normaaliluonteiseksi neidiksi, mutta esim. kilpatuloksista ei ole mitään tietoja, eikä sen emästäkään tunnuta tietävän kuin nimi. Isä Lovemaker taisi kuitenkin olla hyvä jalostusori, sillä sen jälkeläislista on pitempääkin pitempi lähes nelinumeroisella luvulla. Internet kertoo, että Lovemaker oli myöskin kimo ja että se sai elinaikanaan hyviä tuloksia kansainvälisistä GP-luokista. Missien emä Verschieden on O' Polossa asuva ruunikko holsteintamma, jonka kilpaura on jo takana päin, eikä menestys ole lainkaan hassumpi. Liki 40 KRJ-sijoitusta omistajansa Crystalin ratsastamana suurimmaksi osaksi vaikeista luokista ei tuota mitään häpeää, ja pari varsaakin on osoittaunut perineensä emänsä kykyjä - Missien sisarpuolella Rachida O' Pololla on KRJ:n laatuarvosteluun vaadittava maksimisijoitusmäärä, ja löytyyhän niitä sijoituksia Missieltäkin. "Hilla" on itse pääasiassa mukavaluonteinen, vaikka onhan sillä omat päähänpinttymät ja kaikenlaisen huomion rakastaminen on juttu nro 1. Isänisä Unglaublich edustaa saksalaista uudenlinjan holsteinia - päälle kymmenen tammaa tähän mennessä astunut punaruunikko on elegantti ja ryhdikäs, liikkuu hyvin ja taitaa olla vielä kaikenlisäksi mukava ratsastettava. Hoitokäytökseltään Unglaublich on kuitenkin orimainen ja vaatii selvät rajat, jotta arki on sujuvaa. Se on kuitenkin varsin suosittu jalostusori, sillä ensimmäiset jälkeläiset ovat perineet isän lahjakkuuden, jota Unglaublich on väläytellyt myös vaativien luokkien kilpakentillä. Neugierig Adler GER oli ja on tunnettu jalostusori Saksassa. Vaikka ajat sitten pois nukkunut "Adler" tunnettiinkin sangen epävarmana periyttäjänä, niin siitä huolimatta sen kovan työn kautta esiin saatu hyvä luonne ja mahtavat suoritukset kilpakentillä houkuttelivat useita tammanomistajia. Schleier (eie.) ehti saada vain yhden varsan ennen traagista kuolemaansa auto-onnettomuudessa: Unglaublich on kuitenkin osoittanut, että vaikka emä ei ehtinyt kilparadoilla pyörähtäkään paria kertaa enempää, niin taidot ovat silti periytyneet. Emänemä Hübsch Krähe on tämän suvun näyttelymenestyjä ja täten varsin kuuluisaksi noussut tamma, vaikkakaan sen suoritukset kilpakentillä eivät hurmanneet lähinnä huonojen hermojen sekä vaihtuvien ratsastajien vuoksi. Tamma varsoi viidesti, mutta valitettavasti sen ensimmäinen jälkeläinen kuoli - muut ovat kuitenkin ollet menestyjiä. Er Flog GER ei ehtinyt tehdä elämänsä aikana juuri mitään, sillä vakavat, laitumelta alkunsa saaneet jalkavammat johtivat lopetukseen, jotta orin kärsimykset eivät turhaan pitkittyisi. Se ehti sentään astua muutaman tamman, mutta sillä määrällä Er Flogin nimi ei sen suuremmin elä nykypäivänä sukutauluissa. Vastakohta on sen sijaan Glücklich: tamma varsoi monta hienoa jälkeläistä, eli pitkän elämän ja näytti myöskin taitojaan kilpakentillä, joskin vain kansallisella tasolla - kansainväliselle siitä ei vain ollut. » Luonnekuvaus Missie on vain muutaman ihmisen hevonen ja ymmärrän kyllä, että ne, jotka eivät ole Missien suosiossa, eivät pidä tästä kimottaresta ollenkaan. Tamma tuntuu valitsevan suosikkinsa vailla mitään logiikaa, sitä ei kiinnosta, kuinka paljon hoitaja touhuaa sen kanssa - jos vaikuttaa kivalta, niin sitten ollaan kavereita ja toisin päin. Ei se vaarallinen ole kenellekään, mutta suosiossaan oleville tamma paljastaa suuren herttaisuuden ja ystävällisyyden. Missien epäsuosiossa olevat eivät taida olla edes inhottuja, heistä ei vain tykätä ja piste. Kun epäsuosiossa oleva hoitaja on selkeä Missien kanssa, se ei yritä tehdä mitään vaan tyytyy näyttämään hapanta naamaa. Hoitokäytökseltään Missie on pääasiassa ihan kiltti ja varsin ihana tykkäämilleen hoitajille. Se pitää harjausta ihan mukiinmenevänä puuhana, mutta luulen, että Missien mielestä se on myös tylsää, sillä se pyörii kuin väkkärä koko ajan. Kun harjanheiluttaja käskee tammaa rauhoittumaan, se on hetken kiltisti ja tämän jälkeen on taas kiiruhdettava käytävän puolelle katsomaan, meneekö heppa ohi ja sen jälkeen tutkimaan se perimmäinen nurkka, jottei mikään mörkö pääse yllättämään. Missietä ei kuitenkaan kannata sitoa kiinni, sillä tamma menee suorastaan paniikkiin, emmekä tahdo neidin esittävän hyppyshow:ta, jonka jälkeen on mahdollista kaatua ja saada henki pois. Kavioiden puhdistaminen tapahtuu vaihtelevasti: pääasiassa Missie on kyllä ihan kiltisti, eikä hangoittele nostamisessa, mutta se ei jaksaisi kolmijalkaisena kovin kauaa. Niinpä onkin oltava varautunut tamman ihmeellisiin loikkiin ympäri karsinaa ja yritettävä komentaa se paikoillensa - toisinaan tamma on ihan rauhassa, mutta useimmiten se juoksentelee. Varustamisen suhteen Missie on vähän erilainen, sillä se ei pidä satuloimisesta, eikä kyllä ottaisi mielellään kylmää rautapalaa suuhunsa. Kärsivällisyys on silloin kaiken A ja O, sillä pakottamisesta Missie menee herkästi paniikkiin. Taluttaessa tamma on suht reipas ja katselee mielellään ympäristöään, mutta pysyy kyllä käsissä kellä tahansa, eikä jaksa yrmyillä vaikkei tykkäisi narussaroikkujasta. Muiden hevosten kanssa hyvin neutraaliutensa vuoksi toimeen tuleva Missie on siinä mielessä hirmukiva tapaus, että sen voi tarhata melkeinpä kenen kanssa vain, sillä tamma osaa pitää puolensa haastamatta kuitenkaan sellaista riitaa, että tarhasta löytyy kaksi puolikuollutta hevosta... Eläinlääkäriin ja kengittäjään se suhtautuu vaihdellen, riippuen ihmisestä, mutta on ihan mahdollinen käsiteltävä kelle tahansa. Neiti on suhteellisen helppo, mutta toisaalta levoton kuljetettava. Se menee kiltisti kyytiin, mutta on vähän jännittynyt ja saattaa matkan aikana yrittää liikkua. Jalat kannattaakin suojata äärimmäisen hyvin, jotta GP-tason kouluratsu ei ole entinen kisahevonen. Kilpailuissa Missie on entistä herkempi ja kuuntelee ratsastajan mielialaa tarkasti. Mikäli jännittää, ei ole missään nimessä hyvä henkilö Missien selkään, sillä tamma muuttuu tällöin kireäksi kuin viulunkieli, eikä varmasti pysty tekemään samanlaista suoritusta kuin kotona. Missie on hyvä ratsu kelle tahansa - enää se ei välitä, kuka selässä keikkuu, kunhan vain osaa asiansa! Herkkää tammaa on osattava ratsastaa pienin avuin, eikä kuski saa hätääntyä, vaikka se kuumuukin herkästi. Mikäli Missie käy raskaaksi edestä paahtaessaan eteenpäin tuhatta ja sataa, useat puolipidätteet erityisesti istunnalla saavat sitä rauhallisemmaksi. Joustavat ja kauniit askellajit omaava tamma työskentelee mielellään ja käyttää itseensä hyvin. Ei olekaan harvinaista, että jo alkulämmittelyn jälkeen Missie tukeutuu rennosti kuolaimeen - tämä kyllä katoaa herkästi viimeistään laukkatyöskentelyssä, jossa kierrokset nousevat kuin hyvin kehräävässä Ferrarissa. Tamma on äärimmäisen osaava ja taidot saakin helposti esiin, mutta ratsastajalta vaatiikin suurinta taitoa pitää Missie räpylässä ja yhä rentona, kun tekee mieli mennä kovaa. Pienellä voltilla pyörittely saa Missien painamaan kädelle kuin etupainoinen lumiaura, joten parhaiten toimivat loivat ja isot kaaret, joilla tammalta voi vaatia vaikkapa väistöjä. Laukkatyöskentelyssä kannattaa antaa tamman mennä näyttävää laukkaansa, sillä mikäli sitä pidättää turhaan, tulee esiin turhautuminen ja ompelukonemainen meno. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Missie saa paahtaa tuhatta ja sataa, vaan kun tahti on suht normaali, niin laukka tulee hyvin esiin. Mikäli ei tahdo harrastaa extreme - urheilua, ei kannata lähteä hyppäämään Missiellä. Tamma menee kovaa, ohjaus toimii vain sillointällöin, eikä ole puhettakaan siitä, että esteet ylittyisivät sujuvasti. Neiti hyppää pitkänä makkarana ja tarvitsee voimakkaan myötäyksen, sillä pienikin nykäisy suusta saa sen vain kuumumaan enemmän. Tamma ei erityisemmin taida edes tykätä hyppäämisestä, sille tuntuu olevan vain pakkomielle mennä kovaa, joten olemmekin jättäneet esteet vähemmälle. Maastoillessa Missie on aika jännittynyt, eikä tunnu pitävän siitäkään. Ei tamma kiltteydessään rupea erityisemmin kiukuttelemaan, mutta siitä vain välittyy inhon tunne. » Kilpailut » Jälkeläiset Missionary O' Polo on virtuaalihevonen! |
||||||||||||||||||
| | ||||||||||||||||||