|
|
|
|
|
|||||||||||||||||
![]() KILLROY
Killroy polveutuu mielenkiintoisesta ja menestyneestä vanhemman polven suvusta, joissa useimmat nelijalkaiset ovat olleet klassisen tyypin kouluhevosia hieman suuremmalla massalla sekä isommalla koolla. Loistavat askeleet ovat periytyneet erityisesti isän puolelta, emän suku pohjautuu taasen hyvään luonteeseen. Onkin suhteellisen yllättävää, kun katsoo Kilin sukua yleisesti tai sen vanhempien muita jälkeläisiä, kuinka pienehkö ja kevyt tämä meidän orimme on, vaikkei sitä keijukaiseksi voikaan sanoa. Kilin isäori Kennedy I on Tropicassa asuvaa poikaansa viitisen senttiä kookkaampi ja reippaasti massakkaampi, mutta ehdottoman kohtelias herrasmieheksikin kutsuttu tapaus. Saksassa syntynyt, mutta eläkepäivillään USA:n maaperälle siirtynyt Kennedy I kilpaili aktiivivuosinansa aina GP-tasolla asti keräten paljon kiitosta elastisista liikkeistään, jotka se on myös periyttänyt jälkipolville. Holsteinjalostukseen monensadan jälkeläisen voimalla vaikuttanut Kennedy I ei ole kuitenkaan vielä kovinkaan yleinen, sillä sen jälkeläiset ovat vasta tekemässä kilpauraa siirtyen jalostuspuuhiin sitten myöhemmin. Keeneysnake oli keskiarvoa parempi jalostusori jälkeläisnäyttöjensä puolesta, mutta luonteeltaan se ei ollut se tasaisin saati ideaalisin kouluhevoseksi... Tämä verotti orin kilpasuorituksia tuloksen ollessa riippuvainen Keeneysnaken mielialasta, joka heittelehti kuin teinitytöllä, joten orin omistajat päättivät siirtää sen viettämään siitosorin päiviä paljon aiemmin kuin oli suunniteltu, sillä tammojen omistajilla riitti kyllä kiinnostusta Keeneysnakea kohtaan! Se oli rakenteeltaan kakkospalkinnon arvoinen kantakirjassa, eikä ori polveutunut lainkaan huonommista sukulinjoista. Saksalaisori Deadly Snakes oli todellinen perikuva kotimaansa holsteinjalostuksen tuloksesta; se oli loistava urheiluhevonen käsiteltävissä olevalla luonteella sekä hemmetinmoisella periyttämiskyvyllä, jonka avulla tämän orin jälkeläiset ovat saavuttaneet paljon. Joukosta löytyy niin KTK-palkittuja, GP-tason menestyjiä kuin yhtä hyviä periyttäjiä. Eivätkä Deadly Snakesin näytöt jää vain jälkeläisiin, vaan ori starttasi muutamia kertoja vaikeissa luokissa hyvällä menestyksellä, mutta se siirrettiin omistajan toimesta mielummin jalostuskäyttöön, sillä toivathan astutus- ja varsamaksut huikeita summia rahaa lompakkoon! Keeneysnaken emä Springwinds oli elinaikanansa varsin nätti, edelleenkin isokokoisempi +170 cm -tamma, mutta joka hallitsi kroppansa hienosti taipuen PSG-kouluratojen kiemuroihin sekä hypätenkin kilpailuissa 120 senttimetriä. Sen suurempia saavutuksia se ei itsellensä hankkinut, mutta omistaja kutsui tammaansa astetta paremmaksi harrasteratsuksi, ja sitä se olikin muutaman menestyneen jälkeläisen perusteella. Historiankirjoihin Springwindsin nimeä ei ehkä voida kirjoittaa, mutta herttaisena hanipupuliinina se saavutti varmasti elinaikanansa pienen fanilauman vähintäänkin niistä heppatytöistä - horses4eva! Hauskanniminen Chitty Citty, Kilin isänemä, oli vähäisten tiedonmurujen perusteella harrastetamma tätihenkilöllä vailla sen suurempia tavoitteita. Nuoruusvuosinansa vielä aktiivisesti kouluratsastuksen parissa valmennettu tamma loukkasi kuitenkin jalkansa pahasti tarhaillessaan, jolloin käyttö oli muutettava kevyemmäksi, ja niinpä se päätyikin tälle aiemmin mainitulle tädille. Raudikko varsoi vain kerran pukaten maailmaan menestyneen Kennedyn, joten ehkäpä Chitty Cittylläkin olisi ollut mahdollisuus voittaa kultaisimmat mitalit itsellensä, mikäli kohtalo olisi siihen antanut mahdollisuuden? Komea kimo Grey Times sitä vastoin pääsi näyttämään taitojansa koulukentillä, ja useampaankin otteeseen - sen menestyminen kulki tasaista ylämäkeä aina jättipottiin, erään arvostetun saksalaisen cup-muotoisen kouluratsastuskilpailusarjan voittoon GP-luokista, jonka voittosumma ei ollut ihan vähäinen... Luonteeltansa hieman orimaiseksi kuvattu Grey Times jätti jälkeensä monia erinomaisesti, isänsä lailla, liikkuvia jälkeläisiä, mutta oli tärkeää yhdistää tämä ori suhteellisen rauhallisluontoisen tamman kanssa, jotta muksusta ei tullut ihan gangsteria. Tamma Kittens omasi mitä kivoimman luonteen kaikessa herttaisuudessa, miellyttämisenhaluisuudessa ja kiltteydessä, mutta sen liikkeet eivät riittäneet viemään sitä ratsastajansa kanssa ihan vaikeimpiin luokkiin. Vaativaa B:tä onnistuneesti vääntänyt tamma varsoi viisi hienoa varsaa, joista useimmat perivät emänsä raskaan, mutta sopusuhtaisen rakenteen. Monilla omistajilla kiertänyt Kittens vietti eläkepäivänsä yksityishevosena eräällä nuoremmalla ratsastajalla toimien loistavana oppimestarina - siinä työssä Kittensin kerrottiin olleen ihan oikesti haka, eivätkä ne opettavat jääneet vain yhteen. Kilin emä on vähän tämän suvun keskiarvoa sirompi tamma Rio Retsy, joka ainakin omaan silmääni näyttää valokuvissa varsin näppärän näköiseltä; sopusuhtainen rakenne, hyvät liikeradat ja tamman oikeat työskentelytavat sen tutun ratsastajan ja samalla myöskin kasvattajan kanssa ovat siivittäneet heidät voittoihin aina Int-tason kilpailuissa asti, eikä Rio Retsyn kilpaura ole vielä edes ohi! Tamman kerrotaankin tavoittelevan GP-tasoa, sillä eihän se ole vielä kuin 9-vuotias omaten samalla tästä syystä johtuen vasta yhden varsan. Retsystä kaavaillaan kuitenkin siitostammaa, joten tilanne luultavasti muuttuu tulevaisuudessa. Camantos vaikutti elinaikanansa harmittavan pienissä piireissä siitä huolimatta, että se oli vähän enemmänkin kuin kiva paketti. Hyväluonteinen tumma kenttäori ei kuitenkaan jostain syystä ollut kovin suosittu tammanomistajien keskuudessa, ehkäpä syynä olivat sen reistailleet jalat joiden virheasentojen pelättiin periytyvän jälkipolville. Muutamien jälkeläistensä kautta Camantos on kuitenkin osoittautunut ihan hyväksi periyttäjäksi yhdistettynä oikeaseen tammaan - mutta jälkikäteen on helppoa olla viisas orin maattua haudassa jo monta vuotta. Eii. Pokerjoker ruunattiin hyvin nuorena jättäen talteen vain pari pakastetta, sillä orina sen todettiin olevan lähes mahdoton käsitellä. Ruunaus ei kylläkään paljoa tilannetta rauhoittanut, vaan tarvittiin paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, jolloin määrätietoinen käsittely sekä ikä toivat Pokerjokeriin vähän rauhallisuutta. Kilparadoilla sen temperamentikkuus oli kuitenkin suuri haitta, ja niinpä herraa ei paljoa tällä viitsitty kiusata, vaan siitä tuli lähes pullaponi jota liikutti se kuka uskalsi. Mitään "suurta" ori ei täten arvattavastikaan saanut aikaan. Afroditen astuttaminen Pokerjokerilla on ihmetyttänyt monia, sillä tamma itsessään oli sen tason kilpahevonen, että olisi ehkäpä ollut järkevämpää yhdistää se omantasoiseen oriinsa... Anyway, on helppoa olla jälkiviisas tai kummastella muiden ratkasuja. Tamma itsessään oli hyvärakenteinen, kauniisti liikkuva ja helppoluonteinen, jolloin ei ollut vaikea arvata, että se menestyi loistavasti kilpailuissa löydettyään selkäänsä tarpeeksi osaavan kuskin. Afrodite varsoi kuusi kertaa siitostamman päivillänsä - varsat olivat tasoltansa vaihtelevia, parin harmaaksi pläntiksi jääneen lampaan lisäksi joukosta löytyi kilparatojen partaveitsiä. Rio Rachels ei ole jättänyt jälkeensä kovinkaan paljon informaatiota itsestään, mutta pienen salapoliisintyön kautta selvisi, että tamma kilpaili muutaman kerran kansallisella tasolla Saksassa ja varsoikin Rio - nimiteemaansa jatkaneen Retsyn. Valokuvien perusteella, jotka ovat kuitenkin vuodelta nakki ja papu, tamma vaikutti suhteellisen "normaalilta" kouluhevoseksi, mutta ikinä ei tiedä, millaista photoshoppaaja-kansaa löytyi kivikaudelta... Ori Al-Din, joka löytyy Kilin kolmannesta polvesta, on vaikuttanut taas vähän enemmän holsteinjalostuksessa periyttäen muutaman todella menestyneen otuksen, mutta vastavuoroisesti joukosta löytyy myös vähän vähemmän blingbling - hevosta. Se itse oli hyvä suoritushevonen Va A - luokkiin asti, mutta sitä pidemmälle ei vain potentiaali riittänyt, ja joku on puskaradion kautta sanonut Al-Dinin omanneen turhan kärsimättömän luonteen. Rakenteeltaan ori oli kuitenkin erinomainen voittaessaan useita näyttelyitä sekä päästessään kantakirjaankin hyvillä pisteillä saaden kuitenkin moitteita kiireellisyydestään. Pieni ja pippurinen Ziva II tappeli tiensä huipulle pitkän, ongelmien värittämien tuskaisen tien kautta. Tamma loukkasi itseään jatkuvasti, eikä kukaan oikein tiennyt miksi; ymmärrettävästikin omistaja muuttui ylivarovaiseksi hienosta suvusta polveutuneen kalliin tammansa kanssa, mutta ajan kuluttua se oppi hallitsemaan kroppaansa paremmin taipuen täten hienosti koulukiemuroihin. Luonteeltansa Ziva II oli sähäkkä, mutta silti ehdottomasti käsiteltävä - toisinaan sen mieli vain otti kierroksia ja kroppa sitten perässä. » Luonnekuvaus » Kilpailut » Jälkeläiset Killroy on virtuaalihevonen! |
||||||||||||||||||||
| | ||||||||||||||||||||