|
|
|
|
|
|||||||||||||||||
![]() WEYBRIDGE'S SECOND LIFE
» Luonnekuvaus Jos Kiivi on verrannollinen lempinimeensä omistajansa silmissä, niin tamman olisi oltava ehkä aavistuksen kirpeän kipakka, mutta toisaalta suussasulavan miellyttävä ja rakastettava tapaus. Sitä se joinakin päivinä onkin, mutta toisinaan jääräpään kanssa saa lyödä kaviota sekä tossua yhteen pienimpienkin askareiden suorittamiseksi, sillä onhan rva diivalle täysin mahdotonta mennä ulos mikäli tuuli saattaisi puhaltaa yhden jouhen väärään suuntaan, pahimmassa tapauksessa voi joutua likaamaan kavionsakin, kun joku ei ole jaksanut hoitaa neidin tarhaa... Tammamaiset päivät rytmittävätkin arkeamme täällä Brasiliassa, mutta kun Kiivin kanssa menee hieman sen ehdoilla sekä tekee kompromisseja, ei yhteiselo ole mahdotonta. Kiivin ajatusmaailma on tiivistynyt vain siihen itseensä, eikä oikeastaan mikään muu kuin täysipainoinen palvelu ja prinsessanelämä kelpaisi. Kiiville on ihan turha mennä aukomaan päätä sen typeristä tempauksista, tamma kun nappaa herneet hengityselimiinsä eikä sen jälkeen suostu missään nimessä yhteistyöhön, mutta kun hieman hienovaraisemmin sille kertoo, että mikä on sopivaa ja mikä ei, niin uskominenkin on korkeammalla tasolla. Ihan lässyttäjäksi ei saa kuitenkaan jäädä, onhan Kiivillä aivotkin, joten palvoaja saa nopeasti sanoa auktoriteetilleen hyvästit ja sen jälkeen asiat muuttuvatkin jo vähän vaikeammaksi, Kiivi kun täten luulee olevansa pomo eikä lopeta pelleilyään ennen kuin salamat valaisevat tumman taivaan... Kiiviä ei hirveästi liikuta juuri se, kuka sitä käsittelee, mutta tapa on ehdottoman tärkeä. Mikäli tammaa kiukuttaa, niin oman käytöksen on parasta olla rauhallista, sillä se imee hoitajansa käytöksen tehokkaasti itseensä. Taluttaessa Kiivi ei ole kuitenkaan mahdoton, joskus vähän hitaammanpuoleinen ja kärttyilee muille hevosille minkä ehtii, mutta kyllä se käsissä pysyy. Heppakavereita Kiiviltä ei juuri löydykään, se kun potkii jokaista vastaantulevaa, joten siksi esim. kilpailuiden lämmittelyissä tai yhteisessä ratsastuksessa maneesissa on oltava tarkkana ja pidettävä Kiivi omissa oloissansa - koko työskentelykin menee ihan pipariksi mikäli tamma keskittyy vain muille hevosille ärhentelyyn, jota se tekee kyllä varsin mieluusti, vaikka työmoraali onkin kaiken tämän alla oikein hyvä. Hoidettaessa Kiivi uhittelee minkä ehtii, mutta kun sivusilmällä tarkkailee sen reaktioita niin ongelmia ei pitäisi ilmetä vapaanakaan hoidettaessa. Kiivi itseasiassa pitää harjauksesta, erityisesti kumisuka on sen mieleen, mutta vatsanalusen kanssa sillä on henkisiä, patoutuneita muureja joita ei olla vielä onnistuttu murtamaan... Jalkansa Kiivi nostaa pääasiassa ihan nätisti, mutta voi luoja sen satuloinnin kanssa! Tamman on pistettävä kunnon show pystyyn, jota jatketaan niin kauan kunnes jompikumpi luovuttaa, eikä Kiivi itse tätä hevillä tee. Helpointa onkin pyytää joku pitämään siitä kiinni pyörimis- ja kiljumisoperaatioiden ajaksi, tai sitoa sitten narulla, mutta tamma on aika voimakas ja pystyy riuhtomaan itsensä irti. Suitsiessa ei ole kuitenkaan ongelmia ja malttaahan Kiivi käyttäytyä ihan hyvin pesuboksissa, mitä nyt aluksi vähän väistelee mutta rauhoittuu sitten. Lastauksen suhteen Kiivi ei ole mitenkään helpoin, muttei toisaalta se riitapukari joka viivyttää jokaikistä kilpareissuamme tunneilla. Muutaman kerran tamma kokeilee, onko kyytiin ihan pakko mennä, onhan tekosyinä esim. hirveä matkustuskaveri tai liian huonot oltavat, mutta reippaasti kehottamalla se kyllä alistuu hoitajan tahtoon ja matkustaakin ihan nätisti. Kilpailuissa Kiivin kanssa on aika vaikeaa, sillä lämmittelyssä saa pelätä myös muiden hevosten henkien puolesta, eikä suurta korvauslaskun kuvaakaan saa poistettua mielestä tamman ladatessa kaviotykkejänsä, mutta mikäli se ratsastetaan heti avuille eikä tempauksista välitetä, on radalla alla kuuliainen ja miellyttävä tamma. Tamma on reipas ratsu, joka on helppo ratsastaa avuille ja myöskin luonnostaan oikein päin hakeutuva, suustansa miellyttävä tapaus. Kiivi ei paljon tukea tarvitse pyöristyäkseen, jolloin sen askeleetkin muuttuvat helpommiksi istua, mutta ratsastajan taidot tulevatkin esiin siinä vaiheessa, kun on vaadittava yhä enemmän - yksin jolkotellessaan Kiivi ei kuitenkaan ole se GP-tason huippukilpuri. Tamma taipuu suht helposti mikäli sitä vain siltä pyytää, se tottelee kuuliaisesti heti hyvät avut saatuaan, muttei toisaalta ole automaattikaan: mikäli pyytää väistöä vain sinne-päin - tyyppisellä pohkeenheilautuksella, porhaltaa Kiivi vain eteenpäin tai vastaa yhtä kipakasti kiukuttelemalla. Kun kemiat sopivat yhteen, tamma tekee mitä tarvitsee ja vähän enemmänkin. Hyppääminen ei ihan ole Kiivin laji - vaikka konin kuin konin olettaisi pääsevän edes jonkinlaisten puomien yli, niin Kiivi kompuroi jo maahan kaivetuilla ja auta armias kun lähdetään hyppimään rataa. Kiivi kyllä kääntyisi ihan hyvin, mutta se ottaa järkyttävät vauhdit jotta loikka kantaisi esteen yli ja tämän jälkeen seinä tulee hirmuista vauhtia vastaan. Tamma hyppää ilman selkää kaukaa ponnistaen, jolloin meno yltyy jopa vaaralliseksi sekä neitokaisen arvokkaat lihakset kipeytyvät, joten hyppiminen on jätetty siihen. Maastoillessa Kiivi on vähän liian reipas eikä meinaa kuunnella kuskia innostuessaan, mutta ainakin kummallakin on hauskaa pelonsekaisten tunteiden lomassa. » Kilpailut » Jälkeläiset Wyebridge's Second Life on virtuaalihevonen! |
||||||||||||||||||||
| | ||||||||||||||||||||