Luonnekuvaus
Vappua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa mitenkään elämänjanoiseksi, pirteäksi ja helpoksi poniksi. Pikemminkin se on ilkeä ja nauttii elämästä vain syömällä, nukkumalla ja sitten syömällä. En voi ymmärtää, miten pieneen poniin voi mahtua niin paljon ruokaa, enkä toisaalta sitäkään, että mistä Vappu on luonteenpiirteensä perinyt: molemmat vanhemmat kun ovat uteliaita ja mukavia, niin Vappu haistattelee hoitajilleen pitkiä päivästä toiseen. Tamma ei ole varsinaisesti ilkeä, mutta se on tamma: tiedättehän, ämmä. Ei poni varsinaisesti pelkää purra tai potkaista, mutta se on aika voimaton, ja tiukalla komennuksella tamma on jälleen ruodossa - ainakin hetkisen.

Tamman käsittely ei ole missään nimessä mukavaa, se ei todellakaan ole haliponi. Valitettavasti Vapun pieni ja söpö ulkomuoto houkuttelelee paikalle paljon vieraita, tosin nämä saavat nähdä Vapun todellisen luonteen varsin pian, eivätkä samat henkilöt enää tulekaan paikalle "iiiiihana poni" - asenteella. Mikäli ponin kanssa on varsin johdonmukainen ja päättäväinen, joutuu se kuitenkin alistumaan ihmisen tahdon alle ja pienestä kiukuttelustaan huolimatta ei ole mitenkään "mätapansut" - tavalla vaarallinen. Taluttaessa tamma on laiskahko ja ryntäilee ainoastaan ruoan luokse, mutta välttelee muita hevosia: Vappu ei oikein tule toimeen kuin itsensä ja oman mahansa kanssa.

Hoidettaessa on parempi sitoa poni kiinni, mutta toki onneaan saa koetella vapaana olevan Vapun kanssa. Mikäli on varuillaan ja muistaa pitää tamman tossunsa alla, ei vaaratilanteita synny, mutta kaikki eivät tähän pysty - esimerkkinä pikkulapset, jotka pidetään tämän vuoksi poissa Vapun luota ainakin hoitotilanteissa. Tamma ei pidä harjauksesta sen suuremmin, mutta joutuu vain sietämään sitä - hetkittäin siinä voi huomata jopa nauttimisen merkkejä kun päästään sinne sään alueelle, mutta muuten korvat ovat tiukasti luimussa. Kavioitaan Vappu ei nosta sitten millään, pieni poni osaa olla yllättävän voimakas! Satuloidessakin se tietää kyllä miten pullistellaan, mutta suitsiessa epätoivoinen päännostelu ei auta, kun poni on niin pieni. Se tykkää vedestä kauheasti ja pesussa tamman voikin huomata korvat hörössä.

Ratsuna poni on paljon helpompi kuin hoidettaessa: mikäli Vapun saa liikkeelle ja heräämään horroksestaan, on se tunnollinen tamma, eikä tee liiemmin mitään pahaa. Kuitekin alkuun Vappu on todella laiska, eikä työskentely maittaisi sille pätkääkään, mutta positiivisia puolia etsiessä, on se ainakin pomminvarma. Koollisesti Vapun selkään ei voi ketään suurta laittaa, mutta mikäli ratsastajalla on tarpeeksi sisua, liikkuu Vappukin - ei sitä tarvitse kaikilla voimillaan hakata, kerranpari kertoo, että nyt mennään. Tamma on perusherkkä - se ei pysähdy pienestä nyppäisystä ohjista tai lähde kiitolaukkaa mikäli pohje painautuu vahingossa sen kylkeen, mutta ei vaadi herättyään mitään "KABAM!" - potkuja, joita voit oppia Unglumunglusta.

Yleispainotteisena Vappua voi pitää monilahjakkuutena. Se taipuu niin kouluradan kiemuroihin kuin myös hyppää, mitä voidaan kyllä pitää parhaimpana taitona - ehkä voikin sanoa että Vappu on yleisesteponi. Eikä kenttäratsastus tai valjakkoajokaan tuota ongelmia! Koulutreenissä Vappu saattaa olla vähän tahmeahko vaikka olisikin herännyt, muttei lainkaan mahdoton: hankaluuksia saattaa tulla lisäyksissä, mutta perustyöskentely kyllä sujuu. Esteillä Vappu syttyy oikein kunnolla ja kipittää hirmuista vauhtia ympäri kenttää täpinöissään, mutta kun istuu alas satulaan, tekee useita puolipidätteitä ja rauhoittelee äänellä, Vappu on helposti hallinnassa. Se hyppää esteitä reippaasti ja innokkaasti, on tarpeeksi rohkea, etteivät erikoisesteet tuota ongelmia, mutta varoo kyllä jalkojaan. Maastoesteiden kanssa on samoin. Valjakkoajossa Vappu on vähän hitaammanpuoleinen, mutta tarkkuuskoe on sen bravuuri!

Kuljetus ei ole mitään nautintoa tämän ponin kanssa. Kaveria se ei missään nimessä halua, muttei toisaalta kovin usein rohkene kivuta kyytiin yksinäänkään. Onneksi herkkusuun kanssa hyvä apuväline on vanha kunnon porkkana, jolla Vappu saadaan epäröiden kyytiin. Matkustajana se on varsin rauhaton, matkan jälkeen lähinnä helpottunut ja uudessa paikassa oma ilkeähkö itsensä. Jännittäjää Vapusta ei saa tekemälläkään, vaan kilpailuissa se suorittaa ratansa niin kuin ratsastaja ratsastaa, matkustaa taas kotiin ja jatkaa elämäänsä muistaen aina välillä koittaa, voiko omistajaa purra takapuolesta ja mitä se siitä tykkää. Lahjakas, mutta hieman tuhma poni on kaikesta huolimatta kiva kaveri, vaikka hetkittäin saattaa tuntua ihan joltain muulta.

Kilpailut
Sijoituksia yhteensä 65 kpl, joista ERJ-sijoituksia 33 kpl ja muita 32 kpl.

Jälkeläiset
1. Carmilla (i. Alfred TUM, s. 25.09.2008, om. dani)
2. Kewin (i. Ruiskukan Random, s. 25.10.2008, om. Nybergs Gård)

JW's Vapriette on virtuaalihevonen. JW's Vapriette is a sim game horse.

ULKOASU © hejdi
TEKSTIT © hejdi
KUVAT © PS Photos
ÄLÄ KOPIOI.