Bye Lacrimarium

VH-00000

kimo holsteintamma 170 cm
s. 07.11.2008 (ikä, 4v + VHKR)
tavoite ko He A, re 160 cm - estepainotteinen, kilpailukäytössä
kasv. Bleyena warmbloods, om. hejdi

i. Charge Moshar PB rn holst	ii. Seven Seas	iii. Seven Diaries EVM
		iie. Carina EVM
	ie. Despair-Ridden Heart ERJ-III, YLA2	iei. Trip To Nowhere EVM
		iee. Asphyxiate EVM
e. Caffeine Cocos km holst	ei. Jobman	eii. Dead-End EVM
		eie. Joyney EVM
	ee. Mississippi	eei. Break Coco EVM
		eee. Dirlanda EVM

Luonnekuvaus

Isokokoinen, vähän kuin rumaa ankanpoikasta muistuttava Mari ei ole ehkä se ensimmäinen mielikuva puolitoistametristen esteiden ylittäjästä, mutta jos jossakin, niin tässä tammassa on suurta sydäntä, joka jaksaa yrittää vaikka yksi toisensa jälkeen vierellä luovuttaisi. Omalla tavallaan tammassa on jonkinasteista arkuutta, joka on kuitenkin voitettavissa hitaasti muodostetulla ystävyyssuhteella, joka auttaa jaksamaan myös muiden hevosten kanssa - Mari onkin eräänlainen henkireikä, hevonen jonka luokse voi tulla tietäen, että kerrankin joku tahtoo vain keskittyä juuri sinuun, tottelemaan sinun pienimpiäkin pyyntöjäsi, joku tekee sinut aina onnelliseksi.

Tamman oli tarkoitus olla luotu esteratsuksi, antavathan jo sen juuret mahdollisuuksia vaikka mihin: silti sen ulkonäkö oli aikamoinen yllätys, hontelojalka oli varsanakin poikkeuksellisen epäsopusuhtainen, mutta ostohetkellä luonne oli ehdottomasti avainasemassa. Onhan Marista tullut nykyään vähän enemmän hevosen näköinen, mutta siltikään siinä ei ole mitään muuta yhtäläisyyttä vanhempiinsa kuin emänsä väri - ovathan Coco ja Mosse suhteellisen siroja ja ketteriä hevosia, meidän Mari taaseen hidas ja raskas, mutta voimaa siinä on enemmän kuin pienessä kylässä. Tammalla hyppääminen tuntuu olevan vähän riskipeliä, se on kömpelöhkö tapaus eikä oikein tiedä, mihin jalkansa laittaisi, mutta jos ratsastaja pystyy tukemaan sitä tarpeeksi omilla avuillansa, niin parivaljakko voi leijua esteen kuin esteen yli.

Esteradalla kääntyminen ei ole kovin helppoa Mari the Jumbojetin kanssa, se ottaa vähän kierroksia esteiden jälkeen eikä iso kroppa pyörähdä ympäri lantin päällä... Se on muutenkin aika jäykkä ja vaatii lämmetäkseen pitkää, kouluratsastukseen kääntyvää verryttelyä, jossa aktivistumista takaosan kanssa voi vaatia hyvin hitaasti - tamma heräilee parhaiten, kun se saa aluksi jolkotella vähän oman mielensä mukaan, tosin pitäähän ratsastajan vahtia että Mari ihan oikeasti liikkuu eteen eikä roiku käsillä koko painollansa, jota se tuppaa joskus harrastamaan. Tamman raskaudesta huolimatta on pidettävä omat avut pehmeinä, sillä herkkishanipöö ei missään nimessä ansaitse kovakouraista repimistä tai potkimista, se tottelee vähemmälläkin heti kun vain tajuaa, mitä kuski hakee. Varmuutta tammasta löytyy ehdottomasti tarpeeksi, maastoillessa se ei missään nimessä lähde lapasesta, esteilläkin hidastaa kun vain pyydetään ja paneutuu kouluratsastukseen niin, että muu puuhailu jää kokonaan pois.

Hoitotilanteissa Mari on arvattavastikin aika passiivinen, rehellisesti sanottuna se kuolee siihen paikkaan ihan vain täydellisen rentoutumisen vuoksi, kun hoitaja lähestyy harjan kanssa. Tamma pitää tämänkaltaisesta huomiosta, siitä on niin mukavaa kun joku rapsuttelee sitä korvan takaa tuntikausia tai harjaa melkein puhki! Kavionsa Mari nostaa kyllä ihan kiltisti, mutta voi jestas kun ne molottimet painavat. Tamma ei itse jaksa jalkojansa kannatella, vaan niin hoitaja kuin kengittäjäkin saavat roimasti selkäkipuja, vaikka Mari itse on ihan kiltisti paikoillaan. Eläinlääkärille tamma ei näytä pitkää nenää, ja varusteet se ottaa niskaansa kiltisti kuten myös menee pesariin.

Kuljetuskoppi ei ole Marille iso juttu, vaan tamma lompsii rauhassa sisään, eikä ota matkan aikana mitään turhia kilareita, kunhan sillä on jotain tekemistä. Kaveri ei ole pahitteeksi, mutta heinäverkkokin pitää Marin rauhallisena ja auttaa virittäytymään sopivaan mielentilaan kilpailuita varten. Uusi paikka onkin sitten jo mielenkiintoisempi juttu, mutta mikäli tamman ratsastaa päättäväisesti, silti lempeästi, avuille, hoitaa lämmittelyn suhteellisen rauhallisesti aloittaen hyppäämisen hyvin matalilla esteillä, on se radalle mennessään valmis voittamaan kaikki ja tuomaan omistajalle ison pokaalin. ;)

Kilpailut

21.11.2008 -- Unafraid -- 140 cm - 3/36
23.11.2008 -- Darren Sporthorses -- 150 cm - 3/25
25.11.2008 -- Joya -- 140 cm - 2/36
20.12.2008 -- VBY -- 140 cm - 1/66
20.12.2008 -- VBY -- 150 cm - 3/50
22.12.2008 -- VBY -- 140 cm - 3/66
23.12.2008 -- VBY -- 130 cm - 4/83
23.12.2008 -- VBY -- 140 cm - 1/66
29.12.2008 -- Skurvash -- 150 cm - 1/16
30.12.2008 -- Skurvash -- 150 cm - 2/16
31.12.2008 -- Skurvash -- 160 cm - 2/15
21.01.2009 -- Skurvash -- 140 cm - 6/50
21.01.2009 -- Skurvash -- 150 cm - 4/44
21.01.2009 -- Skurvash -- 150 cm - 5/44
21.01.2009 -- Skurvash -- 160 cm - 3/31
22.01.2009 -- Skurvash -- 130 cm - 2/50
23.01.2009 -- Skurvash -- 130 cm - 2/50
23.01.2009 -- Skurvash -- 160 cm - 3/31
24.01.2009 -- Skurvash -- 160 cm - 2/31
01.02.2009 -- Wittstock -- 160 cm - 2/30
01.02.2009 -- ROWDY -- 100 cm - 7/50
01.02.2009 -- Hämypuro -- 130 cm - 7/80
02.02.2009 -- Stewart -- 120 cm - 6/50
03.02.2009 -- Unafraid -- 130 cm - 4/40
04.02.2009 -- Saveria -- 120 cm - 4/30
05.02.2009 -- Saveria -- 120 cm - 1/30
08.02.2009 -- CeRi -- 130-140 cm - 5/50
10.02.2009 -- CeRi -- 130-140 cm - 7/50

Jälkeläiset

01.
02.
03.
04.
05.
06.
07.
08.
...

Tekijänoikeudet

Ulkoasu © hejdi
Tekstit © hejdi
Kuvat © http://www.ildikogal.iweb.hu/
Tausta © Ritva's Gallery

Bye Lacrimarium on virtuaalihevonen. Bye Lacrimarium is a sim game horse.